KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kaiken takana on julkinen sektori

Kuva: All Over Press

Parjattua julkista sektoria on kiittäminen kuumatkoista, internetistä, laserista, älypuhelimista ja monesta muusta innovaatiosta.

Pontus Purokuru
8.3.2015 15.00

Maailman toiseksi tuottavin yritys on Apple, jonka edesmennyt johtaja Steve Jobs esitetään usein innovatiivisen visionäärin huipputyyppinä.

Sussexin yliopiston professori Mariana Mazzucato osoittaa bestselleriksi nousseessa kirjassaan The Entrepreneurial State (2013), että Applen ja Jobsin suurimpien menestysten takana on tosiasiassa Yhdysvaltojen liittovaltio.

Applen iPhonen, iPadin ja iPodin mahdollistaneet teknologiat, kuten internet, kosketusnäyttö, muisti, GPS ja äänentunnistus, kehitettiin liittovaltion projekteissa sekä yritysten ja liittovaltion yhteistyössä. Lisäksi Apple sai kasvuvaiheessaan rahoitusta liittovaltion pienyritysten tukiohjelmassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kuussa tuskin olisi käyty, jos avaruus olisi jätetty yksityisen sektorin riski- ja tuottolaskelmien varaan.

Julkinen sektori on monen muunkin yhteiseksi hyödyksi levinneen keksinnön ja hankkeen takana, Mazzucato kirjoittaa. Julkisten hankkeiden visiomaisuus ja riskejä ottava rohkeus ovat tuottaneet keskeiset edistysaskeleet avaruus-, tieto- ja elektroniikkateollisuuden alalla.

Kuussa tuskin olisi käyty, jos avaruus olisi jätetty yksityisen sektorin riski- ja tuottolaskelmien varaan. Sama pätee internetin ja keinosydänten kehittämiseen: edellisen takana on Yhdysvaltojen puolustusvoimat, jälkimmäisestä saa kiittää liittovaltion kansanterveyslaitosta.

Mazzucaton mukaan valtiota ja julkista kehitystä tarvitaan erityisesti alkuvaiheessa, kun teknologinen kehitys on vielä kaukana kaupallisesta menestyksestä. Esimerkiksi bioteknologian, nanoteknologian ja internetin kohdalla riskipääoma kiinnostui 15–20 vuotta sen jälkeen, kun tärkeimmät julkiset investoinnit oli jo tehty.

Republikaanien ja demokraattien markkinaretoriikasta huolimatta Yhdysvallat on aina käyttänyt sumeilematta valtion rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Valtio voi vaikuttaa

Mazzucatoon viitataan hanakasti nyt Suomessakin. Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki perustelee Mazzucatolla Suomen talouspolitiikan tulevaisuus -kirjassaan, miten julkinen valta pystyy vaikuttamaan talouden kehitykseen yhteiskunnallisilla investoinneilla.

Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta on käyttänyt Mazzucatoa esimerkkinä siitä, miten Suomen taloutta voisi elvyttää investoimalla julkisia varoja uuteen teknologiaan.

Yksityinen raha ei riitä teknologian kehittämiseen, ja pääomasijoittajien osuus on todellisuudessa paljon pienempi kuin julkisuudessa esitetään, Haaparanta siteerasi Mazzucatoa tammikuussa Vapaus valita toisin -verkoston elvytysseminaarissa.

Tammikuussa Sorsa-säätiö julkaisi tutkija Antti Alajan raportin Valtionyrityksistä yrittäjähenkiseen valtioon, joka tukeutuu pitkälti Mazzucaton tutkimuksiin.

”Valtioiden elinkeinopoliittisilla toimilla on ollut suurempi merkitys innovaatiovetoisessa taloudessa kuin monien poliitikkojen ja yritysjohtajien valtiovastaisesta retoriikasta voisi päätellä”, Alaja kirjoittaa.

Jos Suomessa vaatii julkisesti, että valtion pitäisi ottaa ohjaavampi rooli talouspolitiikassa, saa päälleen syytöksiä menneisyyteen haikailusta. Näin kävi esimerkiksi Antti Rinteelle kevään 2014 SDP:n puheenjohtajakilvassa.

Alaja lähtee purkamaan raportissaan tätä ideologista julkisen sektorin vastustusta. Lähtökohdakseen hän ottaa saman Keynes-sitaatin, jolla Mazzucato aloittaa kirjansa:

”Valtion ei ole tärkeä tehdä asioita, joita yksilöt tekevät jo, tehdä niitä paremmin tai huonommin, vaan tehdä niitä asioita, joita ei nykyhetkessä tehdä lainkaan.”

Pääoma kärsimätöntä

Talouden finanssivetoistuminen on johtanut siihen, että yksityinen pääoma on entistä kärsimättömämpää. Voitot pitää saada nopeasti, menestyksen on tultava muutaman vuoden sisällä. Epävarmassa taloudessa pankeista ja riskisijoittajista on itse asiassa tullut riskejä vältteleviä.

Jotta yksityisellä sektorilla olisi jotain, mihin ylipäänsä investoida, tarvitaan ensin pitkäjänteistä valtiollista rahoitusta tuotekehitykseen ja innovaatioihin, Alaja perustelee Mazzucaton avulla.

Valtiollisen tuen tuloksista on runsaasti todistusaineistoa. Esimerkiksi vuonna 2006 R&D Magazinen 100 parasta innovaatiota -palkinnon voittajista 77 oli saanut Yhdysvaltojen liittovaltion rahaa tai innovaatio oli syntynyt valtion instituutiossa. Vain 11 voittajaa ei ollut hyötynyt liittovaltion rahoituksesta. Liittovaltion osallisuus voittajainnovaatioihin on kaksinkertaistunut 1970-luvulta.

Vastaavia menestyksiä julkisen kehitysrahoituksen toiminnasta löytyy myös Pohjois-Amerikan ulkopuolelta. Alaja mainitsee esimerkkinä Brasilian valtavan kansallisen kehitys- ja investointipankin BNDESin, Saksan julkisen KfW-kehityspankin sekä Kiinan kansallisen kehityspankin. Nämä ovat rahoittaneet tulevaisuuden kasvusektoreita, toteuttaneet talouselvytystä ja auttaneet investoimaan infrastruktuuriin.

Suomessakin innovoidaan
julkisella tuella

Historiaa hieman kaivamalla löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten julkinen sektori on sekä luonut ja tukenut innovaatiota että ohjannut yrityksiä järkevämpiin suuntiin.

Taloustieteilijä Ha-joon Chang kertoo kirjassaan 23 tosiasiaa kapitalismista, kuinka 1960-luvulla Etelä-Korean hallitus esti LG:n suunnitelmat ryhtyä tekstiilivalmistajaksi ja pakotti firman aloittamaan sähkökaapelien valmistuksen. Kaapelibisnes kehitti LG:tä suuntaan, joka lopulta teki firmasta nykypäivän elektroniikkajätin.

1970-luvulla Korean hallitus painosti Hyundai-konsernin laivanrakennustoimintaan, ja niin Hyundaista tuli yksi maailman suurimmista laivanrakennusyhtiöistä.

Suomessa itsenäisyyden juhlarahasto Sitra perustettiin rahoittamaan kohteita, jotka tuottavat hyötyä sekä yrityksille että koko maalle. Sitran ensimmäinen yliasiamies, Suomen Pankin johtaja Klaus Waris visioi, että Sitran tulee keskittyä nimenomaan epävarmoihin hankkeisiin, joihin teollisuus ei uskalla itse lähteä.

Toinen tärkeä instituutio Suomessa on ollut 1983 perustettu teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, joka on rahoittanut arviolta yli 60 prosenttia suomalaisista innovaatioista. Tekes rahoitti olennaisesti esimerkiksi Nokian tutkimus- ja kehitystoimintaa 80- ja 90-luvuilla.

Lisäksi Tekes on tukenut muun muassa kotimaista pelialaa, lääketiedettä, energia- ja ympäristöteknologiaa sekä teollisten laitteiden kehittämistä. Sitran ja Tekesin ohella Suomessa olennaisia julkisia rahoittajia ja kehittäjiä ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Finnvera ja Teollisuussijoitus.

Vallitsevien talousteorioiden mukaan korealaisten jättifirmojen, suomalaisten innovaatioiden ja amerikkalaisten keksintöjen tapaisten menestystarinoiden pitäisi olla mahdottomia, sillä niiden mukaan julkinen sektori ei osaa tehdä tehokkaita päätöksiä eikä kykene mainittuihin innovaatioihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään