KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sitran selvitys: suomalaiset työajat joustavat jo nyt

Suomalaisilla työpaikoilla joustavia työaikoja on enemmän kuin missään muussa EU-maassa, ilmenee Sitran selvityksestä. Ay-liikkeestä kysytään, miksi työnantajalähtöisiä joustoja tulisi lisätä entisestään.

Suomalaisilla työpaikoilla joustavia työaikoja on enemmän kuin missään muussa EU-maassa, ilmenee Sitran selvityksestä. Ay-liikkeestä kysytään, miksi työnantajalähtöisiä joustoja tulisi lisätä entisestään. Kuva: Lehtikuva/Trond H. Trosdahl

Ay-liike kysyy, miksi työnantajalähtöisiä joustoja tulisi lisätä entisestään.

Kansan Uutiset
19.3.2015 9.42

Suomalaisten päivittäistä työaikaa ja sen sijoittumista, korvauksia ja lomia määrittävät useat eri lait ja sopimukset. Osa sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työajan seurannan sijasta lisää huomiota tulisi kiinnittää johtamiseen ja työn tuloksellisuuteen, todetaan Sitran torstaina julkaisemassa selvityksessä.

– Sitä mukaa kun asiantuntijatyö, etätyö ja erilainen liikkuva työ lisääntyvät, perinteinen työajan seuranta menettää merkitystään ja tarkastelun painopiste siirtyy työn tuloksiin, sanoo selvityksestä vastaava pitkän EK-uran tehnyt varatuomari Jukka Ahtela.

Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvitys tarkastelee työaikakysymyksiä muun muassa työntekijän suojelun, joustojen, uuden teknologian ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Ahtela haastatteli selvitystä varten 80 työmarkkinavaikuttajaa.

– Työaikalainsäädännön uudistus tulee laittaa liikkeelle pikimmiten, sillä tältä osin pelisäännöt ovat jääneet jälkeen työelämän nopeasta muutoksesta, jossa osaaminen ja itsenäinen työskentely korostuvat. Kokonaisuutta kannattaa yksinkertaistaa ja selkeyttää. Se on sekä työntekijöiden että työnantajien edun mukaista, painottaa puolestaan Sitran teemajohtaja Timo Lindholm.

Työelämän nopean muutoksen taustalla vaikuttavat esimerkiksi teknologian kehitys, automaatio ja globaali kilpailu yhdistettynä palveluyhteiskunnan 24/7-tarpeisiin. Muutos haastaa arvioimaan uudelleen työelämän ydinkäsitteiden – kuten työajan ja fyysisen työpaikan – sekä työehtosopimusten sisältöä ja merkitystä.

Ay-liike: joustoa jo nyt

Ay-liikkeestä ei odotetusti tule tukea selvityksen johtopäätöksille.

– Yksipuolinen saneleminen ei ole sopimista. Tämä on keskeinen syy sille, miksi paikallinen sopiminen ei maistu, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Antilan mukaan Ahtelankin selvitys osoittaa, että suomalaisilla työpaikoilla on käytössä enemmän joustavia työaikoja kuin missään muussa EU-maassa. Joustavista työajoista hyötyvät nyt selvästi enemmän työnantajat kuin palkansaajat.

– Työnantajien armoilla ovat varsinkin nollatyösopimuksella työskentelevät, joiden viikkotyöaika voi loputtomasti vaihdella nollasta vaikka 40 tuntiin.

Myös vuoro-, ilta- ja yötyö sekä viikonlopputyö ovat esimerkkejä joustavuudesta, joka perustuu lähinnä työnantajan tarpeisiin. Antila odottaakin lisää tasapuolisuutta työaikajärjestelyihin.

– Kun työntekijät voivat vaikuttaa enemmän työaikoihinsa, lisääntyy työhyvinvointi ja työn tuottavuus. Toimivat työajat myös vähentävät sairauspoissaoloja, kannustavat pidentämään työuraa ja lisäävät halukkuutta osallistua työmarkkinoille.

”Kyse työntekijöiden suojelusta”

STTK:n mielestä yksittäisten pykälien uudistaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Jos työaikalain kokonaisuudistus tulee ajankohtaiseksi, lähtökohta uudistamisessa on oltava työaikalain tarkoitus, vaatii STTK:n johtaja Katarina Murto.

– Kyse on työntekijöiden suojelusta. Työaikalakia ei voida muuttaa vain työnantajan jouston tarpeisiin. Työaikalain liiallinen yksinkertaistaminen johtaisi tulkinnanvaraisuuteen ja valuttaisi kaiken työajoista sopimisen työehtosopimuksiin ja työpaikkatasolle. Jo nyt työaikalaki mahdollistaa monissa asioissa toisin sopimisen työehtosopimuksissa. Liika yksinkertaistaminen murentaisi työntekijän työaikasuojelun ja sopimuksettomat alat olisivat kokonaan ilman lain suojaa, Murto sanoo.

Sitran selvityksen tehnyt Jukka Ahtelakin myöntää, että työaikajoustoissa Suomea pidetään eurooppalaisittain edelläkävijänä. Hänen mukaansa niiden koko potentiaali ei silti ole vielä käytössä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun.

Laki vuodelta 1996

Työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt monenlaisia työaikaratkaisuja. Esimerkiksi kemianteollisuudessa on paikallisesti sovittu 12 tunnin vuoroihin perustuvasta työaikamallista, joka tuottaa vastaavasti pidempiä vapaajaksoja. Selvityksessä tuodaan esille kymmenen luovaa työaikaratkaisua muun muassa teknologiateollisuudesta, matkailu- ja ravintola-alalta ja julkiselta sektorilta.

STTK:n Murto huomauttaa, etteivät Suomen työajat tilastojen perusteella ole erityisen lyhyet. Meitä lyhyempi työaika on esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Arkipyhämme sijoittuvat eurooppalaiseen keskiarvoon.

– Sitran julkaisemassa selvityksessä todetaan, että suomalaisilla työpaikoilla joustavia työaikoja on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Kysymys kuuluukin, miksi työnantajalähtöisiä joustoja tulisi lisätä, Murto ihmettelee.

Työaikalaki uudistettiin viimeksi vuonna 1996. Rakenteeltaan ja terminologialtaan se pohjaa Sitran selvityksen mukaan pitkälti 1940-luvun lainsäädäntöön, jonka ensisijaisena tavoitteena oli suojella työntekijöitä ylipitkiltä työpäiviltä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään