KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomessa työn kustannukset ovat EU:n keskitasoa

Korkeimmat tuntikohtaiset työn kustannukset olivat teollisuudessa, jossa euroalueen keskiarvo oli 32 euroa tunnilta.

Korkeimmat tuntikohtaiset työn kustannukset olivat teollisuudessa, jossa euroalueen keskiarvo oli 32 euroa tunnilta. Kuva: Lehtikuva/Tobias Schwarz

Vasta julkaistu raportti ei tue mielikuvaa Suomen korkeista palkoista.

Anna-Katriina Isotalo
2.4.2015 9.58

Toisin kuin työnantajajärjestöjen ja useiden päättäjien puheista voisi päätellä, Suomen työnantajien työntekijöistä koituvat kustannukset ovat alhaisempia kuin useissa muissa EU maissa. Myös kustannusten nousu on ollut maltillista ja EU:n keskitasoa. EU:n tilastokeskus Eurostat on julkaissut raporttinsa eurooppalaisen työn kustannuksista vuonna 2014.

Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtajan Markku Palokankaan näkemyksen mukaan Suomen palkkatasosta annettu väärä kuva johtuu muun muassa siitä, että työnantajilla on tapana valita aina itselleen sopivia tilastoja.

– Työnantajien viesti on yleensä se, että Suomessa yksikkötyökustannukset ovat niin korkeita, että tuotantoa on siirrettävä muualle ja sen vuoksi Suomessa pitäisi saada pitkäaikainen, äärimaltillinen palkkaratkaisu, jotta kilpailukykyä voidaan parantaa, sanoo Markku Palokangas.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ei Suomessa palkkataso erityisen häävi ole.

Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisen työn kustannukset ovat kasvaneet maltillisesti viime vuosina. Viime vuonna kustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuodesta, kun koko EU:n keskiarvo oli 1,4 prosenttia.

Suomessa kaikkien alojen keskimääräinen kokonaiskustannus työtuntia kohden oli 32,30 euroa, kun euroalueen keskiarvo vuonna 2014 oli 29,20 euroa tunnissa.

– Tämä tilasto osoittaa, että Suomen palkkataso on keskimääräistä eurooppalaista palkkatasoa, Palokangas huomauttaa.

Ongelmat eivät ole
henkilöstön palkoissa

– Tilastossa on useita maita, joissa on sama palkkataso, mutta joissa on pystytty säilyttämään teollisuus ja työpaikat omassa maassa, eikä niitä ole tarvinnut lähteä siirtämään toiselle puolelle maapalloa, sanoo Palokangas.

Palokankaan mukaan Suomen kilpailukyvyn ongelmat johtuvat investointien vähyydestä ja huonosta johtamisesta. Tilastojen valossa näyttää siltä, etteivät ongelmat suinkaan ole henkilöstön palkoissa, vaan näissä muissa tekijöissä.

– Minun mielestäni tässä tilanteessa, kun meillä on nimenomaan kysyntä- ja investointilama, sellaiset palkan korotukset, jotka turvaisivat reaaliansiot, pitäisi toteuttaa. Tärkeintä olisi saada investoinnit liikkeelle ja elvytyksen kautta luoda uusia työpaikkoja, hän sanoo.

Muut kustannukset
nousevat

Eurostatin tilastot kertovat kokonaiskustannuksiin sisältyvistä, muista kuin palkkakustannuksista, kuten sosiaalimaksujen tasosta, joiden osalta Suomi on yllättäen hieman EU:n keskiarvon alapuolella. Koko EU:n alueella muita kuin palkkakustannuksia oli keskimäärin 24,4 prosenttia kaikista kuluista, euroalueella muutaman prosenttiyksikön enemmän. Suomessa nämä kustannukset ovat 22,2 prosenttia työnantajalle koituvista kokonaiskuluista.

Palokangas ennustaa, että palkan lisäksi maksettavat muut kustannukset tulevat nousemaan lähivuosina. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksuja on nostettava. Tämä aiheuttaa painetta myös muiden sosiaalimaksujen korottamiseen. Sen vuoksi myös palkankorotuksia tarvitaan.

– Jotta päästäisiin edes reaaliansiotasolle niin puhutaan noin 1,5–2 prosentin palkankorotuksista, kun otetaan huomioon myös inflaatio. Tämä on vähimmäistaso, joka silti olisi vähemmän kuin niin sanotuissa kilpailijamaissa, joissa on tehty 2–3 prosentin ratkaisuja vuositasolla, Palokangas sanoo.

Ammattiliitoilla ei ole vielä virallista linjausta palkankorotustavoitteistaan.

– Varmasti niitä lähiviikkoina tullaan linjaamaan, mutta neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin nähdään minkälainen eduskunta ja hallitus sekä hallitusohjelma saadaan, ammattiliitto Pron teollisuussektoria johtava Markku Palokangas sanoo.

Palokangas katsoo, että varaa palkankorotuksiin on.

– Tilastot ovat tilastoja, ja ne kertovat sen tosiasian, että ei Suomessa palkkataso erityisen häävi ole. Vielä jos ostovoima suhteutettaisiin tilastoihin, olisimme pohjakastissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään