Temppelin seksiorjuudesta kaivoksen kautta itsenäisyyteen

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Intian Karnatakassa asuva HuligeAmma ansaitsee nyt niukan leipänsä ompelemalla. Vielä vähän aikaa sitten hän oli orja; ensin hindutemppelin seksityöläisenä ja myöhemmin rautalouhoksella.

– Vanhempani luovuttivat minut 12-vuotiaana temppeliin Yellama-jumalattaren palvelijaksi, kertoo yli nelikymppinen HuligeAmma, joka kuuluu Intian syrjityimpään väestöön, kastittomiin.

Temppeliorjuus on vuosisatainen perinne. Alkujaan kunnioitetuista naisista tuli temppelien köyhtyessä seksiorjia. Käytäntö kiellettiin vuonna 1988, mutta jatkuu yhä.

HuligeAmma sai temppelissä viisi lasta, joista viimeisen synnyttyä hän pakeni Hospetin kaupunkiin osavaltion pohjoisosassa.

Uusi orjuus kaivoksessa

Bellaryn alueella on runsaasti rautamalmia, ja siellä toimii lukuisia luvattomia kaivoksia, jollaisesta HuligeAmmakin sai helposti työtä.

Kuusi vuotta hän raatoi aamusta iltaan avolouhoksella hakku aseenaan. Vanhin tytär Roopa, joka on nyt 22-vuotias, uurasti äitinsä rinnalla lapsityöläisenä. He ansaitsivat yhteensä vähän yli puoli euroa päivässä.

Poliisi teki ratsioita luvattomille kaivoksille, ja pidätetyt työntekijät joutuivat pulittamaan vähintään viikon palkan vapautuakseen. Rahat lainasi työnantaja, joka näin orjuutti työntekijät velalla.

Vuonna 2009 HuligeAmma ei kestänyt enää armotonta raadantaa ja työtoverien seksuaalista ahdistelua, jonka uhriksi hän entisenä temppeliorjana joutui. Hän haki apua Sakhi-järjestöltä, joka auttaa kastittomia vapautumaan orjuuden kaltaisista oloista.

Riisto jatkuu

Perhe asuu nyt Nagenhallissa. HuligeAmma ompelee ja opettaa ompelua kylän tytöille, Roopa vetää Sakhin nuorisotyötä ja nuoremmat lapset ovat päässeet kouluun. Perheen tulot ovat alle 50 eurosenttiä päivässä, mutta sillä tulee jotenkin toimeen.

Intian 200 miljoonasta kastittomasta moni elää yhä orjuudessa. Pelkästään Karnatakassa on arviolta 23 000 temppeliorjaa, joista yli 90 prosenttia on kastittomia naisia, kertoo Sakhin johtaja Bhagya Lakshmi.

Rautakaivoksilla työskentelee järjestön mukaan tuhansia kastittomia, vaikka heille maksetaan paljon vähemmän kuin muille. Laiton kaivostoiminta kiellettiin 2011, mutta sitä ei ole saatu kokonaan loppumaan. Toiminta aiheuttaa valtiolle miljoonien tappiot ja saastuttaa pohjavesiä sekä viljely- ja metsämaita.

Tytöt kouluun

Sakhi tukee erityisesti kastittomien tyttöjen koulutusta, sillä ryhmän naisten lukutaitoprosentti voi jäädä kymmeneen Etelä-Intiassa. Vuodesta 2011 Bellaryssa on päässyt kouluun 600 tyttöä, joilta opiskelu oli jäädä kokonaan väliin. Danapuran kylässä 25 naisella on jo yliopistotutkinto.

Järjestö edistää myös naisten vaatimattomia elinkeinoja, kuten ompelua tai vuohenpitoa.

Bellaryssa odotetaan yhä valtion lupaamia korvauksia laittomien kaivosten aiheuttamista haitoista. Maksujen viipyessä naiset ovat perustaneet oman rahaston, joka avustaa perheitä käymälöiden rakentamisessa. Tarvetta on, sillä alueelta löytyy yksi vessa 90:tä asukasta kohti.