KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Mihin katosi teollisuuden ”kultamuna”?

Ritva Pitkänen tutki yhdessä Pekka Sauramon kanssa pääoman lähtöä Suomesta. Tutkimus ilmestyi tammikuussa 2006.

Ritva Pitkänen tutki yhdessä Pekka Sauramon kanssa pääoman lähtöä Suomesta. Tutkimus ilmestyi tammikuussa 2006. Kuva: Jarmo Lintunen

Vuosituhannen vaihteen suurvoitot käytettiin osinkoihin ja hassattiin epäonnistuneisiin yrityskauppoihin.

Kai Hirvasnoro
19.5.2015 14.42

Erikoistutkija Pekka Sauramo viittaa tiistaina ilmestyneessä artikkelissaan vientiteollisuuden vuosituhannen vaihteen kultakauteen, jota EK hamuaa nyt takaisin ja keinona siihen on äärimaltilliseksi kutsuttu palkkaratkaisu.

Entinen KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkänen kutsui tuota kautta osin Sauramon kanssa tekemissään tutkimuksissa kultamunaksi. Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2003 hän esitteli tutkimuksensa, jossa kerrottiin, mihin Suomen suurimmat teollisuusyritykset käyttivät voittonsa, ”kultamunan”.

Vastaus oli kasvanut osingonjako. Ennen 1990-luvun lamaa yritysten liikevoitto oli alle kaksi miljardia euroa vuodessa, mutta vuonna 2000 se oli noussut yli kymmeneen miljardiin. 2000-luvun alussa talouskasvu hidastui, mutta osingonjako ei. Vuosina 1990–2003 osinkoja maksettiin keskimäärin 40 prosenttia tilikauden voitosta. Vuosina 2002 ja 2003 osinkoihin meni jo puolet voitoista.

Vielä 1990-luvulla teollisuus maksoi hieman enemmän veroja kuin osinkoja. Nyt osingot ylittävät verot.

”Kultamuna” oli 63 miljardia euroa

1990-luvulla teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa. Siitä 35 miljardia euroa käytettiin sijoituksiin konserniyrityksiin. Suomen silloisia työvoimakustannuksia valittavat yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta.

”Mielenkiintoista on, että sijoituskanta on suuri maissa, joissa palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomea korkeampi ja joissa ei ole tapahtunut yhtä jyrkkää palkkojen kansantulo-osuuden laskua 1990-luvulla kuin Suomessa. Vaikuttaakin siltä, että Suomen nykytasoa korkeampi palkkojen kansantulo-osuus ei välttämättä merkitse kannattamatonta yritystoimintaa”, pohti Pitkänen tutkimuksessaan.

Saajalleen verovapaita osinkoja teollisuus maksoi 12,7 miljoonaa euroa vuosina 1990–2000. 70 prosenttia osingoista maksettiin toisille yrityksille ja ulkomaille kaikista osingoista päätyi runsas kolmasosa.

Ei mitään uutta kansantalouteen

Ennen 1990-luvun lamaa teollisuudessa oli 488 000 työpaikkaa. Sen jälkeen niiden liikevaihto viisinkertaistui, mutta työntekijöitä teollisuudessa oli 2000-luvun alussa 50 000 vähemmän.

”Siitä päätellen, että teollisuustoimialan työpaikat eivät ole lisääntyneet ja nettoinvestoinnit ovat olleet vähäisiä, sijoituksella ei ole luotu kansantalouteen ja kansalaisille mitään uutta. Sijoitukset ovat merkinneet osallistumista markkinoiden globaaliin uusjakoon”, Ritva Pitkänen päätteli kevään 2003 raportissaan.

Ylihintaa pankkikriisin verran

1994–2004 suomalaiset yritykset kansainvälistyivät lähes Euroopan ennätysvauhdilla pääasiassa ostamalla ulkomaalaisia yrityksiä. Kaupat olivat huonoja. Pääoman tuottoaste kotimaassa oli keskimäärin 11 prosenttia ja ulkomailla keskimäärin 6 prosenttia. Suomesta ulkomaille on sijoitettiin tuolloin 70 miljardia euroa ja ulkomaalaiset yritykset sijoittivat Suomeen 50 miljardia.

Ritva Pitkäsen vuonna 2007 Palkansaajien tutkimuslaitokselle tekemän arvion mukaan kymmenessä vuodessa suomalaisyritykset maksoivat tekemissään kaupoissa yhteensä 16 miljardia euroa ylihintaa. Summa on samaa luokkaa kuin 1990-luvun alun pankkikriisin hinta yhteiskunnalle. Kyse ei ollut vain yritysten tai osakkeenomistajien tappiosta, vaan menetetystä kansantulosta, josta koitui noin kahden miljardin euron verotulojen menetys.

1990-luvun perintöä on sekin, että palkkojen osuus kansantulosta laski enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Työttömyys jäi epätavallisen suureksi ja on pitänyt palkkojen kansantuoteosuuden lamaa edeltänyttä aikaa matalampana.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

Jussi Saramo.

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

Uusimmat

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Kapinoikaa enemmän, nuoret

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
04

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 
05

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään