KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Mihin katosi teollisuuden ”kultamuna”?

Ritva Pitkänen tutki yhdessä Pekka Sauramon kanssa pääoman lähtöä Suomesta. Tutkimus ilmestyi tammikuussa 2006.

Ritva Pitkänen tutki yhdessä Pekka Sauramon kanssa pääoman lähtöä Suomesta. Tutkimus ilmestyi tammikuussa 2006. Kuva: Jarmo Lintunen

Vuosituhannen vaihteen suurvoitot käytettiin osinkoihin ja hassattiin epäonnistuneisiin yrityskauppoihin.

Kai Hirvasnoro
19.5.2015 14.42
Fediverse-instanssi:

Erikoistutkija Pekka Sauramo viittaa tiistaina ilmestyneessä artikkelissaan vientiteollisuuden vuosituhannen vaihteen kultakauteen, jota EK hamuaa nyt takaisin ja keinona siihen on äärimaltilliseksi kutsuttu palkkaratkaisu.

Entinen KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkänen kutsui tuota kautta osin Sauramon kanssa tekemissään tutkimuksissa kultamunaksi. Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2003 hän esitteli tutkimuksensa, jossa kerrottiin, mihin Suomen suurimmat teollisuusyritykset käyttivät voittonsa, ”kultamunan”.

Vastaus oli kasvanut osingonjako. Ennen 1990-luvun lamaa yritysten liikevoitto oli alle kaksi miljardia euroa vuodessa, mutta vuonna 2000 se oli noussut yli kymmeneen miljardiin. 2000-luvun alussa talouskasvu hidastui, mutta osingonjako ei. Vuosina 1990–2003 osinkoja maksettiin keskimäärin 40 prosenttia tilikauden voitosta. Vuosina 2002 ja 2003 osinkoihin meni jo puolet voitoista.

Vielä 1990-luvulla teollisuus maksoi hieman enemmän veroja kuin osinkoja. Nyt osingot ylittävät verot.

”Kultamuna” oli 63 miljardia euroa

1990-luvulla teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa. Siitä 35 miljardia euroa käytettiin sijoituksiin konserniyrityksiin. Suomen silloisia työvoimakustannuksia valittavat yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta.

”Mielenkiintoista on, että sijoituskanta on suuri maissa, joissa palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomea korkeampi ja joissa ei ole tapahtunut yhtä jyrkkää palkkojen kansantulo-osuuden laskua 1990-luvulla kuin Suomessa. Vaikuttaakin siltä, että Suomen nykytasoa korkeampi palkkojen kansantulo-osuus ei välttämättä merkitse kannattamatonta yritystoimintaa”, pohti Pitkänen tutkimuksessaan.

Saajalleen verovapaita osinkoja teollisuus maksoi 12,7 miljoonaa euroa vuosina 1990–2000. 70 prosenttia osingoista maksettiin toisille yrityksille ja ulkomaille kaikista osingoista päätyi runsas kolmasosa.

Ei mitään uutta kansantalouteen

Ennen 1990-luvun lamaa teollisuudessa oli 488 000 työpaikkaa. Sen jälkeen niiden liikevaihto viisinkertaistui, mutta työntekijöitä teollisuudessa oli 2000-luvun alussa 50 000 vähemmän.

”Siitä päätellen, että teollisuustoimialan työpaikat eivät ole lisääntyneet ja nettoinvestoinnit ovat olleet vähäisiä, sijoituksella ei ole luotu kansantalouteen ja kansalaisille mitään uutta. Sijoitukset ovat merkinneet osallistumista markkinoiden globaaliin uusjakoon”, Ritva Pitkänen päätteli kevään 2003 raportissaan.

Ylihintaa pankkikriisin verran

1994–2004 suomalaiset yritykset kansainvälistyivät lähes Euroopan ennätysvauhdilla pääasiassa ostamalla ulkomaalaisia yrityksiä. Kaupat olivat huonoja. Pääoman tuottoaste kotimaassa oli keskimäärin 11 prosenttia ja ulkomailla keskimäärin 6 prosenttia. Suomesta ulkomaille on sijoitettiin tuolloin 70 miljardia euroa ja ulkomaalaiset yritykset sijoittivat Suomeen 50 miljardia.

Ritva Pitkäsen vuonna 2007 Palkansaajien tutkimuslaitokselle tekemän arvion mukaan kymmenessä vuodessa suomalaisyritykset maksoivat tekemissään kaupoissa yhteensä 16 miljardia euroa ylihintaa. Summa on samaa luokkaa kuin 1990-luvun alun pankkikriisin hinta yhteiskunnalle. Kyse ei ollut vain yritysten tai osakkeenomistajien tappiosta, vaan menetetystä kansantulosta, josta koitui noin kahden miljardin euron verotulojen menetys.

1990-luvun perintöä on sekin, että palkkojen osuus kansantulosta laski enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Työttömyys jäi epätavallisen suureksi ja on pitänyt palkkojen kansantuoteosuuden lamaa edeltänyttä aikaa matalampana.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Karjaa laiduntaa aidan ja kasvillisuuden välissä maatilalla El Caprichon lähellä Guaviaren alueella Kolumbian Amazonilla. Guaviaressa on nykyisin noin puoli miljoonaa nautaa Alueella metsäkato liittyy läheisesti karjatalouteen.

Koka ja karjatalous kiihdyttävät sademetsän tuhoa Kolumbiassa

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
04

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

05.07.2026

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset