Kehitysvammaisten Tukiliitto on huolissaan kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien polkemisesta tehokkuusajattelun nimissä. Pakkomuutot ovat lisääntyneet merkittävästi kilpailutusten ja kuntien toiminnan tehostamispyrkimysten vuoksi.
Seuraava esimerkki on tavallinen tarina suomalaisesta kunnasta.
Kunta kilpailutti kehitysvammaisten asumisyksikön palvelut säästösyistä. Käytännössä palveluita vähennettiin niin paljon, että jotkut asukkaat joutuivat tahtonsa vastaisesti muuttamaan toiseen yksikköön, kauas kotikulmiltaan kunnan keskustasta.
Muutos tuotti asukkaille ahdistusta ja elämänhallinnan haasteita. Aiemmin päivätoiminta- ja asiointimatkat tehtiin kävellen. Nyt ne on tehtävä kuljetuspalveluiden turvin.
Mikä on pakkomuutto?
Pakkomuutosta on kyse, kun kunta yksipuolisesti ja vastoin henkilön etua tai omaa tahtoa, kuulematta asianosaista itseään ja hänen läheisiään, valmistelee muuttoa ja päättää siitä.
Pakkomuutot rikkovat perus- ja ihmisoikeuksia – esimerkiksi eduskunnan keväällä hyväksymää YK:n vammaissopimusta – sekä myös tavallisen lainsäädännön kuten sosiaalihuollon asiakaslain, hallintolain ja kuntalain säännöksiä.
Kunnan tulee jo asumispalveluiden kokonaisuutta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa ottaa huomioon päätösten vaikutus yksilön oikeuksiin.
YK:n vammaissopimuksen mukaan kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa hän asuu. Asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa ja saada tarvitsemansa tuki kuulemiseen ja päätöksentekoon.
Asumispalvelut on järjestettävä kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja yksilöllisiin tarpeisiin perustuen.
MItä muuttaminen tarkoittaa?
Kun kehitysvammaisen henkilön koti muuttuu, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hänen elämäänsä. Hänen on vaikea ymmärtää muuton syitä ja siirtää aiemmin oppimiaan taitoja uuteen ympäristöön.
Pakkomuutto rikkoo luottamukselliset ihmissuhteet ja turvallisuudentunteen. Tuttu ja turvallinen ympäristö ja tutut työntekijät ovat erityisen tärkeitä henkilölle, jolla ei ole toimivaa kommunikointikeinoa.
Päätökset johtavat helposti näennäissäästöihin, kun muutoista aiheutuu lisätuen tarvetta tai tarvetta korjaaville toimenpiteille. Lyhytnäköiset säästöpäätökset voivat johtaa suuriin kustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Kustannussäästöjen nimissä tehtävät pakkomuutot uhkaavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja oikeusturvaa. Jokaisen palveluita koskevan päätöksen kohteena on aina ihminen.
Kehitysvammaista ihmistä ei saa siirtää kuin pelinappulaa, vetoo Kehitysvammaisten tukiliitto.
lehti 