Katukauppa elättää 10 miljoonaa intialaista

Yli kymmenen miljoonaa intialaista hankkii elantonsa katukaupasta. Heidän suojakseen säädettiin viime vuonna laki, mutta sen toteutus takkuaa paikallistasolla.

Intiassa on eniten katukauppiaita maailmassa ja heidän määränsä nousee maaltapaon kiihtyessä.

Jignesh, 27, muutti kymmenen vuotta siten Gujaratista Intian pääkaupunkiin Delhiin, jossa hän yrittää elättää nelihenkisen perheensä kaupittelemalla lakanoita vilkkaalla kadulla.

Jignesh ansaitsee 12 tunnin työpäivänä vajaat viisi euroa, joista poliisi ja kaupungin edustaja verottavat euron ”suojelurahan” viikossa. Jos yrittää niskuroida maksusta, saa selkäänsä tai menettää tavaransa.

– Välillä tekisi mieli heittää sikseen ja palata maatalouden pariin, Jignesh huokaa.

Laki lupaa turvaa ja oikeuksia

Intiassa hyväksyttiin viime vuonna uraauurtava laki katukaupasta. Sen mukaan kuntien on osoitettava kauppiaille turvallinen toiminta-alue, mutta harva on toistaiseksi tehnyt niin.

Aiemmin laittomana pidetty kaupustelu tuli luvalliseksi jo vuonna 2010 korkeimman oikeuden päätöksellä. Koska huomattava osa intialaisista elää köyhyysrajan alla, heitä ei voi tuomita rikollisiksi siksi, että he yrittävät ansaita leipänsä ainoalla tarjolla olevalla tavalla, oikeus linjasi.

Moni kaupustelija on lähtöisin maalta, missä maataloustyöt ovat vähentyneet ja perinteiset elinkeinot käyneet kannattamattomiksi.

Uusi laki velvoittaa kunnat perustamaan komitean, jossa ovat viranomaisten ohella edustettuina kauppiaat ja kansalaisjärjestöt. Komitean pitää rekisteröidä kauppiaat ja jakaa heille henkilökortit. Laki lupaa kauppiaille myös sosiaaliturvaa ja pankkilainoja, jotta he välttäisivät asioinnin koronkiskojien kanssa.

Kunnat ratkaisevat

– Laista huolimatta kauppiaita pidetään yhä kiusankappaleina. Heitä syytetään jalankulkijoiden häirinnästä, liikenneruuhkista ja yhteyksistä rikollisiin, sanoo katukauppiaiden kattojärjestön projektijohtaja Anurag Shankar.

Laki jättää kunnille liian paljon liikkumatilaa, arvioi katukauppaa tutkinut professori Sharit Bhowmik.

Hänen mukaansa kaupunkisuunnittelu noudattaa länsimaista markkinamallia. Se ottaa huomioon isojen yritysten edut, mutta unohtaa katukaupan pitkät perinteet Intiassa.

Bhowmikin tutkimus paljasti, että noin 65 prosenttia Intian katukauppiaista joutui lainaamaan rahaa 120–400 prosentin koroilla.

– Velkakierre syö heidän vähäiset tulonsa, hän sanoo.

Eri puolilla Intiaa järjestettiin huhtikuussa isoja mielenosoituksia, joissa vaadittiin katukauppaa koskevan lain toimeenpanoa