Raha ratkaisee
Chileläinen Mónica on taistellut kolme vuotta pitääkseen hengissä neljännen lapsensa, jolla oli syntyessään epämuodostumia ja ongelmia aivotoiminnassa.
– Kamppailu on ollut raskasta, mutta nyt poikani kuuluu selviytyjiin. Olemme käyttäneet rutkasti rahaa parhaisiin lääkäreihin, ja olen omistautunut lapsen hoidolle sataprosenttisesti. Poika on päivä päivältä paremmassa kunnossa, hän pystyy jo puhumaan ja leikkimään, Mónica iloitsee.
Chilen valtavat tuloerot vaikuttavat myös lasten elämään. Rikkaan perheen lapsella on tilastojen mukaan 8 000-kertaiset tulot köyhimpiin lapsiin verrattuna.
Mónica on tietoinen jyrkästä eriarvoisuudesta.
– Ellei meillä olisi ollut rahaa, poikamme terveys olisi paljon huonommalla tolalla. Se on kamalaa, mutta totta.
IPS
Lapsikuolleisuuden vähentäminen kahdella kolmasosalla kuuluu tänä vuonna umpeutuviin YK:n kehitystavoitteisiin. Latinalainen Amerikka pääsee tavoitteeseen, mutta kehitys on epätasaista ja köyhimmät alueet laahaavat jäljessä.
YK:n lastenrahasto Unicef kertoo, että vuosina 1990–2013 alle viisivuotiaiden kuolleisuus aleni Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa 67 prosenttia. Enää menehtyy 19 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti, kun luku vuonna 1990 oli 54. Suomessa lapsia kuolee 3 tuhannesta.
Latinalaisen Amerikan muutos on yhteydessä talouskasvuun, jonka ansiosta sosiaalipolitiikkaa on pystytty vahvistamaan ja 70 miljoonaa ihmistä on päässyt irti köyhyydestä.
Ongelmien monet syyt
Pikkulasten kuolemat olisivat useimmiten ehkäistävissä. Epäonnistumisten taustalla vaikuttavat monet seikat, kuten perheen tulotaso, väestöryhmä, johon kuulutaan, asuinpaikka ja vanhempien koulutustaso.
– Jos perhe asuu maaseudulla kaukana terveyskeskuksista, se vaikuttaa lapsen terveyteen esimerkiksi siksi, että rokotukset jäävät ottamatta, selittää Unicefin terveysasioista vastaava aluejohtaja Luisa Brumana.
– Köyhien asemaa heikentää myös terveydenhuollon kalleus maissa, joissa ei ole kattavaa sosiaaliturvaa. Terveyspalvelujen laatukin saattaa ratkaista lasten kohtalon, hän jatkaa.
Unicefin alueellista tilastoa vuodelta 2014 johtavat Kuuba, Chile, Antigua ja Barbuda, Costa Rica sekä San Cristóbal ja Nieves. Niissä lapsia kuolee alle kymmenen tuhatta kohti.
Heikoimmat lenkit ovat Haiti, Bolivia, Guyana, Guatemala ja Dominikaaninen tasavalta. Haitissa lapsia menehtyy 73 tuhatta kohti.
Suuret sisäiset erot
– Myös maiden sisällä on valtavia eroja, Brumana muistuttaa.
– On tapana ajatella, että olosuhteet ovat maalla huonommat kuin kaupungeissa, mutta viime aikojen muuttoliike suuriin kaupunkeihin on heikentänyt tilannetta niissä, hän jatkaa.
Esimerkiksi Kolumbiassa tilastojen valtakunnalliset keskiarvot ovat hyviä, mutta maan sisäosissa törmätään jyrkkiin eroihin.
Kolumbian luoteisessa Chocón maakunnassa menehtyy alle viisivuotiaita yli kaksinkertainen määrä pääkaupunki Bogotáan verrattuna. Vuoden 2011 tilastossa luvut ovat 30,5 ja 13,8 tuhatta kohti.
Brumanan mukaan tilanteen tasoittaminen vaatii parempia terveyspalveluja syrjäseutujen asukkaille ja alkuperäiskansoille sekä afrikkalaisten jälkeläisille. Lapsikuolleisuuden vähentämisen avaimiin kuuluu myös koulutuksen turvaaminen kaikille.
Raha ratkaisee
Chileläinen Mónica on taistellut kolme vuotta pitääkseen hengissä neljännen lapsensa, jolla oli syntyessään epämuodostumia ja ongelmia aivotoiminnassa.
– Kamppailu on ollut raskasta, mutta nyt poikani kuuluu selviytyjiin. Olemme käyttäneet rutkasti rahaa parhaisiin lääkäreihin, ja olen omistautunut lapsen hoidolle sataprosenttisesti. Poika on päivä päivältä paremmassa kunnossa, hän pystyy jo puhumaan ja leikkimään, Mónica iloitsee.
Chilen valtavat tuloerot vaikuttavat myös lasten elämään. Rikkaan perheen lapsella on tilastojen mukaan 8 000-kertaiset tulot köyhimpiin lapsiin verrattuna.
Mónica on tietoinen jyrkästä eriarvoisuudesta.
– Ellei meillä olisi ollut rahaa, poikamme terveys olisi paljon huonommalla tolalla. Se on kamalaa, mutta totta.
IPS
uutiskirje 
