Taloustietoa sambialaisille talonpojille

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Säännöllisesti toistuvista sadekausista riippuvaisille sambialaisille pienviljelijöille säiden arvaamattomuus tuottaa jo nyt suuria ongelmia. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuudet ja tulvakaudet vain lisääntyvät. Myös kasvitaudit koettelevat entistä useammin ja vahvempina.

Moyolainen Neva Hamalengo tietää, miltä tuntuu menettää omaisuus silmänräpäyksessä. Myrsky vei hänen tomaattisatonsa, jonka arvo markkinoilla olisi ollut noin 15 000 kwachaa (n. 1760 euroa). Kuukauden kestänyt kuivuus tuhosi koko maissisadon.

Hamalengo kertoo, ettei hänellä ollut vakuutusta.

– Ei edes tietoa vakuutuksista, hän myöntää ja lisää, että mieluusti kyllä ottaisi vastaan informaatiota vakuutuksista ja muista finanssipalveluista.

Riskit kasvavat, halu ottaa riskejä vähenee

Neva Hamalengon surullinen kohtalo on malliesimerkki sambialaisen pienviljelijän tilanteesta. Suurimmalla osalla pientilallisista ei ole vakuutuksia, eikä mahdollisuutta saada lainaa.

Jos talonpoikien köyhyys halutaan poistaa, heidän onkin sekä osattava että saatava käyttää pankkipalveluita ja ostaa vakuutuksia.

Sambian näkymät eivät toistaiseksi vakuuta. Suurin osa lähes 6,5 miljoonasta sambialaisesta jää muodollisten pankki- ja vakuutuspalveluiden ulkopuolelle. Asukkaista hieman yli puolet saa elantonsa maataloudesta.

Palveluiden ulkopuolelle jäävät ovat pääosin köyhiä ja suuri osa heistä on pienviljelijöitä. Tilanteen korjaamiseksi Maailman ruokaohjelma (WFP) on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa sambialaisviljelijöitä sietämään paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja.

Samaan aikaan kun ilmastotuhot köyhdyttävät viljelijöitä entisestään, niiden esiintymisriski vähentää viljelijöiden halukkuutta panostaa tuottavuuden lisäämiseen.  WFP:n hankkeeseen sisältyy talousopetusta, jossa kerrotaan finanssilaitosten toiminnasta ja siitä, miten niiden avulla voi pyrkiä minimoimaan riskejä.

Taloustieto opettaa yrittäjäksi

– Kun pienviljelijät oppivat ymmärtämään taloutta, he voivat ohjata myös naapureitaan hankkimaan vakuutusten ja lainojen kaltaisia palveluita ja välttämään huonojen päätösten tekemistä, perustelee koulutustarvetta Allan Mulando Sambian WFP:sta.

 Talousasiantuntija George Siameja on samaa mieltä, mutta huomauttaa, ettei tiedonpuute ole ainoa ongelma. Pienviljelijöiden on myös vaikea saada lainaa.

– Talouslukutaitoa tarvitaan, koska pankit pitävät rahan lainaamista taloutta ymmärtämättömille ihmisille liian suurena riskinä.

Saksalainen kehitysasiantuntija Sussane Giese syyttää tilanteesta myös viljelijöiden ”riippuvuussyndroomaa”.

– Se saa pientilalliset näkemäänsä itsensä avunsaajina pikemmin kuin maatalousyrittäjinä, Giese toteaa.

Rodney Mudenda Nabuzokan kylästä on yksi finanssiopeista osalliseksi päässeistä. Hänen onnensa kääntyi dramaattisesti. Siitä hän kiittää saamansa koulutusta.

– Opiskelin taloushallintoa viime vuonna ja suhtautumiseni viljelyyn on muuttunut. Olen valmis ottamaan suunniteltuja riskejä. Tänä vuonna vähensin maissinviljelyä ja kasvatin paremmin kuivuutta kestävää auringonkukkaa. Riskinotto kannatti, sillä odotan ansaitsevani 12 000 kwachaa 5000 kwachan sijoituksella, Mudenda iloitsee.

(Inter Press Service)