KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vihapuhe voi olla hyväkin asia

Kuva: All Over Press/REX/Riccardo Savi

Keskustelu vihapuheesta osoittaa, että aiemmin neutraaleina pidetyistä rakenteista on tullut poliittisia ja kiistanalaisia.

Pontus Purokuru
26.7.2015 13.00

Vihapuhe on samalla tavalla ongelmallinen käsite kuin suvaitsevaisuus tai monikulttuurisuus. Kaikki kolme ovat hyvän puolella pahaa vastaan. Samalla käsitteet ovat niin epämääräisiä, että ne sekoittavat enemmän kuin selventävät.

Suvaitsevaisuuden perusongelma on, että se latistaa kaikki valtasuhteet samalle suvaitsemisen tasolle, ikään kuin yhteiskunnallisten ryhmien välisissä suhteissa olisi kyse juuston maistelusta. Käsite myös antaa määrittelyvallan suvaitsijalle sen sijaan, että huomioisi suvaitsemisen kohteen kokemukset.

Monikulttuurisuus puolestaan olettaa, että on olemassa ehjiä ja toisistaan erillisiä kulttuureja. Vihapuheessa ongelmaksi taas nostetaan yhteiskunnallisen tilan sijaan yksilön psykologinen tila, siis vihaaminen, sekä tästä tilasta puhuminen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Eikö syrjäytetyillä ryhmillä ole oikeutta vihaan?

Kun vihapuhe yhdistetään suvaitsemisen ja monikulttuurisuuden käsitteisiin, tuloksena on täydellinen sekasotku. Jokainen liberaalista perussuomalaiseen voi vetää vyyhtiä sopivasta kulmasta ja väittää, että vastapuoli on suvaitsematon vihapuhuja.

Nimenomaan vihapuheen käsite onkin Suomessa jätetty vapaaksi erilaisille tulkinnoille, todetaan oikeusoppineiden ja viestinnäntutkijoiden artikkelikokoelmassa Vihapuhe Suomessa.

Voiko hallitusohjelma olla vihapuhetta?

Vihapuheen käsite on noussut julkiseen keskusteluun muun muassa äärioikeiston nousun, rasisminvastaisen toiminnan, vuoden 2011 Utøyan joukkomurhan ja sananvapauskysymysten vuoksi.

Julkinen kielenkäyttö on koventunut erityisesti netissä, selviää poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen ennakkotiedoista. Vuonna 2014 poliisi kirjasi 822 viharikosepäilyä, joista 103 oli nettiin liittymiä. Näistä suurin osa tapahtui Facebookissa.

Juridinen näkökulma, jota sekä poliisin tilastot että Vihapuhe Suomessa -kirja edustavat, jättää kuitenkin paljon kysymyksiä auki.

Vihapuheen käsite siirtää yhteiskunnallisen ongelman yksilön tunnetilaan. Onko ongelmana juuri viha? Mitä, jos jostakin vähemmistöstä puhutaan halveksuvasti, mutta puhe ei ole vihaista?

Onko vihapuhetta, että kokoomuksen Juhana Vartiainen vertaa työttömiä rikkaruohoihin? Vartiainen selitti lokakuussa 2014 kirjoittamaansa tviittiä sanomalla, että kyseessä oli vertaus työmarkkinoiden prosessista. Voisiko rasistinen puhuja päästä vastuusta samanlaisella selityksellä?

Entä pankkiiri Björn Wahlroosin puheet siitä, että köyhien heikkenevän terveyden syynä ei ole tulonjako vaan yksilöiden piittaamattomuus. Onko Wahlroos köyhiä halveksuva vihapuhuja?

Voisiko sanoa, että Juha Sipilän hallitusohjelma on kokonaisuudessaan kätketysti ilmaistua vihapuhetta? Siinähän sanotaan rahan välityksellä, että lapset, opiskelijat, työttömät ja pienituloiset ovat vähemmän tärkeitä kuin varakkaat.

Yksilöihin ja tekoihin keskittyvä näkökulma vihapuheeseen sivuuttaa helposti myös sen, että vihapuhe toimii rakenteiden takia. Yksittäinen seksistinen heitto saa voimansa nimenomaan seksistisistä rakenteista ja perinteistä.

Jotain hyvääkin

Siinä, että vihapuhetta tunnistetaan entistä enemmän, on ainakin yksi hyvä puoli. Vihapuhe on väistämättä poliittista ja kiistanalaista. Kun asia tai ryhmä on vihapuheen kohteena, kyse ei ole enää itsestäänselvyydestä.

Suomessa pidettiin vielä 1980-luvulla neutraalina puhetta, joka on nykyään selkeästi rasistista tai seksististä vihapuhetta. Tämä tarkoittaa, että rasismi ja seksismi on kyseenalaistettu ainakin jollakin tasolla. Niiden ylläpitäminen ei enää ole neutraali teko.

Delhin joukkoraiskauksesta kertova dokumentti Intian tytär näyttää, millainen on maailma, jossa vihapuhetta ei tunnisteta. Haastateltavat miehet juttelevat leppoisasti ja ikään kuin faktana, millainen nainen ”ansaitsee” pahoinpitelyn ja raiskauksen. Asiaa ei viedä edes vihapuheen tasolle.

Oikeus puhua vihaisesti

Voi kysyä, eikö syrjäytetyillä ryhmillä ole oikeutta vihaan. Eikö rasistisesti kohdeltu turvapaikanhakija ole oikeutetusti vihainen?

Entä onko väärin, että köyhät vihaavat heiltä jatkuvasti leikkaavia varakkaita? Pitäisikö paheksua sitä vihaa, jota päättäjät ja toimittajat nostattavat vähemmistöjä koskevalla ylimielisyydellään?

Luultavasti vaikkapa Julma-Henrin vihapuheinen poliitikkoja ja porvareita ruoskiva räppi on parantanut monen yhteiskunnasta syrjäytetyn oloa paremmin kuin poliitikkojen veltot suvaitsevaisuuspuheet.

Riku Neuvonen (toim.): Vihapuhe Suomessa. Edita 2015. 313 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Antti Halmeen Lintukodossa on ainesta olla vuoden paras esikoisdekkari

Päivi Alasalmen Hallavainen-sarja vain paranee vanhetessaan, Tuhon airut tuo sävyjä psykopaatti Karlaan

On vaikea ymmärtää, miksi Jeneva Rosen höttöinen dekkari Täydellinen avioliitto on bestseller

Pekka Vänni nousee divarista mestaruussarjaan toisella dekkarillaan Garrotte

Uusimmat

Aino-Kaisa Pekonen.

Lastensuojelustaustaiset lapset pannaan velkaantumaan – Menikö oikein, ministeri Grahn-Laasonen?

Kesä voi olla opiskelijalle pelottava toimeentulon kannalta, jos kesätöitä ei löydy.

Hallitus leikkasi opiskelijoidenkin toimeentulon: Pakottaako byrokratialoukku lopettamaan opiskelun?

Teatterikokemuksesta vastaa lavalla kvartetti Marc Gassot, Tuukka Leppänen, Minttu Mustakallio (kuvassa oikealla) ja Martti Suosalo (kuvassa vasemmalla).

Myrsky on teatterin iloleikkiä!

Hanna Sarkkinen eduskunnan täysistunnossa torstaina.

Pitäisikö kotikoulu kieltää? Houkuttelee Suomeen äärioikeistoa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kela siirtää suomalaisten henkilötiedot ulkomaiseen pilveen: ”Tässä maailmantilanteessa on vaikea ymmärtää”

 
02

Hävittäjäkauppa peruttava? ”Uusi arvio tarvitaan”

 
03

Partiopoika pimeässä laaksossa – David Lynchille maailma pysyi selittämättömänä

 
04

Minja Koskela kuvailee hallitusta kiusaajaksi: ”Julma, kylmä ja hävytön”

 
05

Woltin omistajista tuli miljonäärejä, mutta kenen kustannuksella? ”Tämä on nykypäivän orjuutta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sama meno jatkuu Orpon hallituksessa: ”Toimeentulotuen leikkauksien vaikutukset ovat karmivia”

06.02.2026

Woltin omistajista tuli miljonäärejä, mutta kenen kustannuksella? ”Tämä on nykypäivän orjuutta”

05.02.2026

Haasteena Orpon hallituksen kurjistamislinja: ”Helsingissä me kuljemme eri suuntaan”

05.02.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus nyt 11,1 prosenttia – Näin KU:n toimitus analysoi kannatusmittausta

05.02.2026

Koskela lupaa opposition tekevän kaikkensa kaataaksemme hallituksen jo tänä keväänä: ”Meillä ei ole aikaa odotella vuotta eduskuntavaaleihin”

04.02.2026

Mielipide: Työntekijän tulonhankkimiskustannukset takaisin verojärjestelmään

04.02.2026

Hallituksen sopeutus jää kauas Orpon ja Purran väittämästä kymmenestä miljardista – Oikea uutinen on se, että seuraavaa hallitusta odottaa täysi myrkkypilleri

04.02.2026

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jatkaa samoilla puheenjohtajilla – Arvostelee hallitusta kovin sanoin: ”On syntynyt melkoinen sotku”

03.02.2026

Vanhat metsät vaarassa – ”Metsähallituksen katastrofaalinen suunnitelma”

03.02.2026

Kuvataiteilija Joel Slottelle fantasia on todellisuuden peili – ”Ei pelkkää eskapismia”

03.02.2026

Minja Koskela kuvailee hallitusta kiusaajaksi: ”Julma, kylmä ja hävytön”

02.02.2026

Hävittäjäkauppa peruttava? ”Uusi arvio tarvitaan”

02.02.2026

Antti Halmeen Lintukodossa on ainesta olla vuoden paras esikoisdekkari

01.02.2026

Päivi Alasalmen Hallavainen-sarja vain paranee vanhetessaan, Tuhon airut tuo sävyjä psykopaatti Karlaan

31.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset