KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vihapuhe voi olla hyväkin asia

Kuva: All Over Press/REX/Riccardo Savi

Keskustelu vihapuheesta osoittaa, että aiemmin neutraaleina pidetyistä rakenteista on tullut poliittisia ja kiistanalaisia.

Pontus Purokuru
26.7.2015 13.00

Vihapuhe on samalla tavalla ongelmallinen käsite kuin suvaitsevaisuus tai monikulttuurisuus. Kaikki kolme ovat hyvän puolella pahaa vastaan. Samalla käsitteet ovat niin epämääräisiä, että ne sekoittavat enemmän kuin selventävät.

Suvaitsevaisuuden perusongelma on, että se latistaa kaikki valtasuhteet samalle suvaitsemisen tasolle, ikään kuin yhteiskunnallisten ryhmien välisissä suhteissa olisi kyse juuston maistelusta. Käsite myös antaa määrittelyvallan suvaitsijalle sen sijaan, että huomioisi suvaitsemisen kohteen kokemukset.

Monikulttuurisuus puolestaan olettaa, että on olemassa ehjiä ja toisistaan erillisiä kulttuureja. Vihapuheessa ongelmaksi taas nostetaan yhteiskunnallisen tilan sijaan yksilön psykologinen tila, siis vihaaminen, sekä tästä tilasta puhuminen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Eikö syrjäytetyillä ryhmillä ole oikeutta vihaan?

Kun vihapuhe yhdistetään suvaitsemisen ja monikulttuurisuuden käsitteisiin, tuloksena on täydellinen sekasotku. Jokainen liberaalista perussuomalaiseen voi vetää vyyhtiä sopivasta kulmasta ja väittää, että vastapuoli on suvaitsematon vihapuhuja.

Nimenomaan vihapuheen käsite onkin Suomessa jätetty vapaaksi erilaisille tulkinnoille, todetaan oikeusoppineiden ja viestinnäntutkijoiden artikkelikokoelmassa Vihapuhe Suomessa.

Voiko hallitusohjelma olla vihapuhetta?

Vihapuheen käsite on noussut julkiseen keskusteluun muun muassa äärioikeiston nousun, rasisminvastaisen toiminnan, vuoden 2011 Utøyan joukkomurhan ja sananvapauskysymysten vuoksi.

Julkinen kielenkäyttö on koventunut erityisesti netissä, selviää poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen ennakkotiedoista. Vuonna 2014 poliisi kirjasi 822 viharikosepäilyä, joista 103 oli nettiin liittymiä. Näistä suurin osa tapahtui Facebookissa.

Juridinen näkökulma, jota sekä poliisin tilastot että Vihapuhe Suomessa -kirja edustavat, jättää kuitenkin paljon kysymyksiä auki.

Vihapuheen käsite siirtää yhteiskunnallisen ongelman yksilön tunnetilaan. Onko ongelmana juuri viha? Mitä, jos jostakin vähemmistöstä puhutaan halveksuvasti, mutta puhe ei ole vihaista?

Onko vihapuhetta, että kokoomuksen Juhana Vartiainen vertaa työttömiä rikkaruohoihin? Vartiainen selitti lokakuussa 2014 kirjoittamaansa tviittiä sanomalla, että kyseessä oli vertaus työmarkkinoiden prosessista. Voisiko rasistinen puhuja päästä vastuusta samanlaisella selityksellä?

Entä pankkiiri Björn Wahlroosin puheet siitä, että köyhien heikkenevän terveyden syynä ei ole tulonjako vaan yksilöiden piittaamattomuus. Onko Wahlroos köyhiä halveksuva vihapuhuja?

Voisiko sanoa, että Juha Sipilän hallitusohjelma on kokonaisuudessaan kätketysti ilmaistua vihapuhetta? Siinähän sanotaan rahan välityksellä, että lapset, opiskelijat, työttömät ja pienituloiset ovat vähemmän tärkeitä kuin varakkaat.

Yksilöihin ja tekoihin keskittyvä näkökulma vihapuheeseen sivuuttaa helposti myös sen, että vihapuhe toimii rakenteiden takia. Yksittäinen seksistinen heitto saa voimansa nimenomaan seksistisistä rakenteista ja perinteistä.

Jotain hyvääkin

Siinä, että vihapuhetta tunnistetaan entistä enemmän, on ainakin yksi hyvä puoli. Vihapuhe on väistämättä poliittista ja kiistanalaista. Kun asia tai ryhmä on vihapuheen kohteena, kyse ei ole enää itsestäänselvyydestä.

Suomessa pidettiin vielä 1980-luvulla neutraalina puhetta, joka on nykyään selkeästi rasistista tai seksististä vihapuhetta. Tämä tarkoittaa, että rasismi ja seksismi on kyseenalaistettu ainakin jollakin tasolla. Niiden ylläpitäminen ei enää ole neutraali teko.

Delhin joukkoraiskauksesta kertova dokumentti Intian tytär näyttää, millainen on maailma, jossa vihapuhetta ei tunnisteta. Haastateltavat miehet juttelevat leppoisasti ja ikään kuin faktana, millainen nainen ”ansaitsee” pahoinpitelyn ja raiskauksen. Asiaa ei viedä edes vihapuheen tasolle.

Oikeus puhua vihaisesti

Voi kysyä, eikö syrjäytetyillä ryhmillä ole oikeutta vihaan. Eikö rasistisesti kohdeltu turvapaikanhakija ole oikeutetusti vihainen?

Entä onko väärin, että köyhät vihaavat heiltä jatkuvasti leikkaavia varakkaita? Pitäisikö paheksua sitä vihaa, jota päättäjät ja toimittajat nostattavat vähemmistöjä koskevalla ylimielisyydellään?

Luultavasti vaikkapa Julma-Henrin vihapuheinen poliitikkoja ja porvareita ruoskiva räppi on parantanut monen yhteiskunnasta syrjäytetyn oloa paremmin kuin poliitikkojen veltot suvaitsevaisuuspuheet.

Riku Neuvonen (toim.): Vihapuhe Suomessa. Edita 2015. 313 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään