KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Vihapuhe voi olla hyväkin asia

Kuva: All Over Press/REX/Riccardo Savi

Keskustelu vihapuheesta osoittaa, että aiemmin neutraaleina pidetyistä rakenteista on tullut poliittisia ja kiistanalaisia.

Pontus Purokuru
26.7.2015 13.00

Vihapuhe on samalla tavalla ongelmallinen käsite kuin suvaitsevaisuus tai monikulttuurisuus. Kaikki kolme ovat hyvän puolella pahaa vastaan. Samalla käsitteet ovat niin epämääräisiä, että ne sekoittavat enemmän kuin selventävät.

Suvaitsevaisuuden perusongelma on, että se latistaa kaikki valtasuhteet samalle suvaitsemisen tasolle, ikään kuin yhteiskunnallisten ryhmien välisissä suhteissa olisi kyse juuston maistelusta. Käsite myös antaa määrittelyvallan suvaitsijalle sen sijaan, että huomioisi suvaitsemisen kohteen kokemukset.

Monikulttuurisuus puolestaan olettaa, että on olemassa ehjiä ja toisistaan erillisiä kulttuureja. Vihapuheessa ongelmaksi taas nostetaan yhteiskunnallisen tilan sijaan yksilön psykologinen tila, siis vihaaminen, sekä tästä tilasta puhuminen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Eikö syrjäytetyillä ryhmillä ole oikeutta vihaan?

Kun vihapuhe yhdistetään suvaitsemisen ja monikulttuurisuuden käsitteisiin, tuloksena on täydellinen sekasotku. Jokainen liberaalista perussuomalaiseen voi vetää vyyhtiä sopivasta kulmasta ja väittää, että vastapuoli on suvaitsematon vihapuhuja.

Nimenomaan vihapuheen käsite onkin Suomessa jätetty vapaaksi erilaisille tulkinnoille, todetaan oikeusoppineiden ja viestinnäntutkijoiden artikkelikokoelmassa Vihapuhe Suomessa.

Voiko hallitusohjelma olla vihapuhetta?

Vihapuheen käsite on noussut julkiseen keskusteluun muun muassa äärioikeiston nousun, rasisminvastaisen toiminnan, vuoden 2011 Utøyan joukkomurhan ja sananvapauskysymysten vuoksi.

Julkinen kielenkäyttö on koventunut erityisesti netissä, selviää poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen ennakkotiedoista. Vuonna 2014 poliisi kirjasi 822 viharikosepäilyä, joista 103 oli nettiin liittymiä. Näistä suurin osa tapahtui Facebookissa.

Juridinen näkökulma, jota sekä poliisin tilastot että Vihapuhe Suomessa -kirja edustavat, jättää kuitenkin paljon kysymyksiä auki.

Vihapuheen käsite siirtää yhteiskunnallisen ongelman yksilön tunnetilaan. Onko ongelmana juuri viha? Mitä, jos jostakin vähemmistöstä puhutaan halveksuvasti, mutta puhe ei ole vihaista?

Onko vihapuhetta, että kokoomuksen Juhana Vartiainen vertaa työttömiä rikkaruohoihin? Vartiainen selitti lokakuussa 2014 kirjoittamaansa tviittiä sanomalla, että kyseessä oli vertaus työmarkkinoiden prosessista. Voisiko rasistinen puhuja päästä vastuusta samanlaisella selityksellä?

Entä pankkiiri Björn Wahlroosin puheet siitä, että köyhien heikkenevän terveyden syynä ei ole tulonjako vaan yksilöiden piittaamattomuus. Onko Wahlroos köyhiä halveksuva vihapuhuja?

Voisiko sanoa, että Juha Sipilän hallitusohjelma on kokonaisuudessaan kätketysti ilmaistua vihapuhetta? Siinähän sanotaan rahan välityksellä, että lapset, opiskelijat, työttömät ja pienituloiset ovat vähemmän tärkeitä kuin varakkaat.

Yksilöihin ja tekoihin keskittyvä näkökulma vihapuheeseen sivuuttaa helposti myös sen, että vihapuhe toimii rakenteiden takia. Yksittäinen seksistinen heitto saa voimansa nimenomaan seksistisistä rakenteista ja perinteistä.

Jotain hyvääkin

Siinä, että vihapuhetta tunnistetaan entistä enemmän, on ainakin yksi hyvä puoli. Vihapuhe on väistämättä poliittista ja kiistanalaista. Kun asia tai ryhmä on vihapuheen kohteena, kyse ei ole enää itsestäänselvyydestä.

Suomessa pidettiin vielä 1980-luvulla neutraalina puhetta, joka on nykyään selkeästi rasistista tai seksististä vihapuhetta. Tämä tarkoittaa, että rasismi ja seksismi on kyseenalaistettu ainakin jollakin tasolla. Niiden ylläpitäminen ei enää ole neutraali teko.

Delhin joukkoraiskauksesta kertova dokumentti Intian tytär näyttää, millainen on maailma, jossa vihapuhetta ei tunnisteta. Haastateltavat miehet juttelevat leppoisasti ja ikään kuin faktana, millainen nainen ”ansaitsee” pahoinpitelyn ja raiskauksen. Asiaa ei viedä edes vihapuheen tasolle.

Oikeus puhua vihaisesti

Voi kysyä, eikö syrjäytetyillä ryhmillä ole oikeutta vihaan. Eikö rasistisesti kohdeltu turvapaikanhakija ole oikeutetusti vihainen?

Entä onko väärin, että köyhät vihaavat heiltä jatkuvasti leikkaavia varakkaita? Pitäisikö paheksua sitä vihaa, jota päättäjät ja toimittajat nostattavat vähemmistöjä koskevalla ylimielisyydellään?

Luultavasti vaikkapa Julma-Henrin vihapuheinen poliitikkoja ja porvareita ruoskiva räppi on parantanut monen yhteiskunnasta syrjäytetyn oloa paremmin kuin poliitikkojen veltot suvaitsevaisuuspuheet.

Riku Neuvonen (toim.): Vihapuhe Suomessa. Edita 2015. 313 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään