Happihyppely
Sipilän hallitusohjelmasta pilkahtaa mielenkiintoinen Liikkuva koulu -hankkeen valtakunnallistaminen. Liikkuva koulu ei ole Sipilän hallituksen lanseeraama hanke.
Se on opetus- ja kulttuuriministeriön (OPM) rahoittama hanke, joka aktivoi liikkumaan tunnin aktiivisesti koulupäivän aikana. OPM:n keväällä 2015 toteuttaman Lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen (LIITU) mukaan vain viidesosa tutkimukseen vastanneista liikkui suositusten mukaisesti tunnin päivässä.
Liikunta kilpailee muiden ajanviettotapojen kanssa. Television ja tietokoneen ääressä istuminen on kasvattanut suosiotaan lasten ja nuorten parissa viime vuosina. Istuminen on todettu useissa tutkimuksissa lähes tupakanpolttoa vastaavaksi terveysongelmaksi. Uusi hallitus onkin kohdistanut katseensa peruskoululaisten liikkumattomuuteen ja Liikkuva koulu -hankkeeseen.
Istuminen on todettu useissa tutkimuksissa lähes tupakanpolttoa vastaavaksi terveysongelmaksi.
Liikkuvassa koulussa ei lisätä ainoastaan liikuntatuntien määrää, vaan kouluissa liikutaan kokonaisvaltaisesti. Oppitunteja voidaan aktivoida käyttämällä uusia opetusmetodeja. Välitunteja voidaan järjestellä niin, että ne kannustavat oppilaita pihapeleihin.
Koulun pihalla on tärkeä merkitys koululaisten liikkeen kannalta. Parhaassa tapauksessa koulun piha toimii lähiliikuntapaikkana, joka on suunniteltu yhdessä oppilaiden ja alueen asukkaiden kanssa mahdollistaen pihan käytön myös koulupäivän jälkeen.
Oma roolinsa on paikallisilla liikuntaseuroilla. Ne tekevät kunnallisten opetustointen kanssa yhteistyötä iltapäiväkerhoissa sekä tarjoamalla koululaisille kannusteita liikunnan harrastamiseen.
Kotikaupungissani Helsingissä Liikkuva koulu -hanke aloitettiin vuonna 2012, jolloin mukana oli viisi koulua. Syksyllä 2014 kouluja oli jo 45, ja samaan aikaan Suomessa Liikkuvia kouluja oli noin 800. Tämä tarkoittaa pyöreästi noin 30 prosenttia kaikista peruskouluista.
Hallinnollisesti Liikkuva koulu -toimintaa toteuttavat Helsingissä opetusvirasto, liikuntavirasto sekä sosiaali- ja terveysvirasto. Tulokset ovat olleet hyviä. OPM palkitsi Helsingin yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa Liikkuva koulu 2014 -palkinnolla. Keväällä 2015 Helsingin liikuntalautakunta linjasi yhdeksi sitovaksi tavoitteeksi seuraavalle vuodelle, että perusopetuslinjan suomenkielisistä ja ruotsinkielisistä kouluista 90 prosenttia olisi Liikkuvia kouluja.
Ideat ja tavoitteet Liikkuvasta koulusta etenevät vauhdilla, mutta silti on mutkia matkassa. Moni peruskoulu on edelleen hankkeen ulkopuolella. Opettajat tarvitsevat monissa oppilaitoksissa uudenlaisia opetusmetodeja opetusmenetelmien ja koulupäivien liikunnallistamisen toteuttamiseksi. Myös monet yhteiskunnalliset ajattelunormit ovat koulupäivän liikunnallistamisen esteenä.
Yksi esimerkki on osassa kouluista vallassa oleva pyöräilykielto aivan pienimmille koululaisille. Pyöräilykielto perustuu koulun ja opettajien vastuuseen lasten koulumatkoista. Se estää osaltaan lasten liikkumista. Kielto on osa laajempaa, osin myös skitsofreenistä ajattelua, joka korostaa yksilön omaa vastuuta elämästä, mutta vastuu mahdollisista vahingoista pyritään ulkoistamaan yhteiskunnalle.
Tarvitsemme ajattelutapojen muutosta sekä lisää turvallisia kevyen liikenteen väyliä. Liikkuva koulu perustuu myös yhteiskuntasuunnitteluun.
Peruskoulun jälkeen Liikkuva koulu -hanke tulisi istuttaa keskiasteelle ja korkeakouluihin, joissa opiskelijat istuvat tunteja päivittäin. Suuri kysymys onkin, että miten tämä onnistuu hallituksen korkeakouluihin kohdistamien säästöpaineiden keskellä.
Opiskelijoiden virkeyden ja terveyden kannalta tärkeää on, että Liikkuva koulu -hanke läpileikkaa ja liikuttaa koko suomalaisen koulutusjärjestelmän.
Kirjoittaja on Helsingin liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja Suomen Työväen Urheiluliiton hallituksen jäsen
uutiskirje 
