Pääministeri Juha Sipilä sanoo Keskisuomalainen-lehdelle, että Fennovoiman ydinvoimalahanke toteutuu. Kotimaisuusaste on 61 prosenttia ja riittävä.
Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen varmistui sen jälkeen, kun energiayhtiö Fortum ja rakennusliike SRV ilmoittivat tulevansa Fennovoiman osakasyhtiö Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaiksi. Lisäksi Outokumpu Oyj ilmoitti kasvattavansa omaa osuuttaan. Fortumin noin 6,6 prosentin ja SRV:n noin 1,8 prosentin omistusosuus Fennovoimasta sekä Outokummun noin 1,8 prosenttiyksikön omistusosuuden lisäys muodostavat yhdessä aiemman kotimaisen omistuksen kanssa yli 60 prosentin osuuden yhtiöstä.
– Tänään ilmoitettujen uusien omistajuustietojen pohjalta voimme todeta, että nyt on saatu riittävä varmuus siitä, että hankkeen jatkorahoitukseen sitoutuneiden yhtiöiden kotimainen omistusosuus ylittää tosiasiallisesti ja juridisesti kestävällä tavalla vaaditun vähintään 60 prosentin tason. Näin ollen se on valtioneuvoston ja eduskunnan määrittelemällä yhteiskunnan kokonaisedun edellyttämällä tasolla, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.
Rehnin mukaan rakentamislupahakemuksen käsittelyä voidaan jatkaa ydinenergialaissa säädetyn mukaisesti.
Omavaraisuutta ja työpaikkoja
Hankkeen yhteiskunnallisesta merkityksestä Rehn korosti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä sähkömarkkinoiden toimivuuden, sähköntuotannon omavaraisuuden ja tehoriittävyyden edistämistä.
– Suomi tuo lähes viidesosan käyttämästään sähköstä ja kulutuksen arvioidaan kasvavan nykyisestä 83 terawattitunnista 9–25 TWh vuoteen 2035 mennessä. Hanhikivi 1:n tuotanto voisi kattaa 2020-luvun lopulla noin 10 prosenttia sähkön kysynnästä. Hankkeella on myös merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla. Rakentamisaikaiset työllisyysvaikutukset ovat kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia. Kansantalouden tasolla positiiviset vaikutukset sekä kansantuotteeseen että työllisyyteen ovat arviolta 0,2–0,3 prosenttiyksikköä. Ydinvoimainvestoinnit eivät edellytä Suomessa valtion tukea.
Hakemuksen käsittelyn arvioidaan vievän vähintään kaksi vuotta. Valtioneuvoston käsittelyssä rakentamislupapäätöksen arvioidaan olevan aikaisintaan vuoden 2017 toisella puoliskolla. Varsinaisen rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto.
”Kunnille miljoonatappiot?”
Greenpeacen mielestä Rosatomin etu jyrää suomalaiset Fennovoima-päätöksessä. Fennovoiman ydinvoimalahanketta pidetään väkisin hengissä vastoin kaikkien muiden paitsi Venäjän valtionkorporaatio Rosatomin etuja.
– On onnetonta, että Suomessa hallitus auttoi väkisin runnomaan kotimaisuusasteen täyteen Fortumin avulla. Hanke on osoittanut kannattamattomuutensa jo puhtaasti markkinalogiikalla toimivien investoijien lähdettyä. Nyt halutaan sitoa Suomi vanhaan ja epäluotettavaan teknologiaan pitkäksi aikaa sen sijaan, että panostettaisiin määrätietoisesti uusiutuvaan energiaan. Sipilän hallituksella on todella paljon tehtävää, jos se ei halua energiapolitiikkansa muistuttavan pelkästään 1970-lukua, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki sanoo.
Greenpeacen mukaan kaikki Rosatomin neuvostoajan jälkeen aloittamat hankkeet ovat olleet myöhässä ja ylittäneet budjettinsa. Greenpeacen teettämien laskelmien mukaan Fennovoiman maksumiehiksi uhkaavat jäädä suomalaiset omistajat, joista valtaosa on kunnallisia energiayhtiöitä. Kuntien tappiot vaihtelevat 12 ja 65 miljoonan euron välillä omistusosuudesta ja rakentamiskustannuksista riippuen.
– Fennovoima on taloudellisesti täysin epävarma hanke. Rosatomin julkisuuteen antamien tietojen mukaan sen hinta olisi yli seitsemän miljardia euroa. Kattohintaa ei kuitenkaan ole. Jos hinta-arviot ylittyvät ja aikataulut venyvät, omistajat korvaavat ylimääräiset kustannukset, Harkki sanoo.
uutiskirje 
