Pellervon taloustutkimuksen analyysin mukaan asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden.
Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015–2019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa.
Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista.
Kiinteistövero syö ostovoimaa
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta Pellervo päättelee, että kiinteistöverotus syö yhä suuremman osan asumisen menovirroista. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotusta koskeva säädösluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistöveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia.
– Olivat arvostamisperusteiden uudistamisen johtopäätökset mitkä tahansa, kiinteistöverotuksen kiristämistahtia on hillittävä. Kiinteistöverotuksen alarajoja ei pidä korottaa vuonna 2017, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.
Kiinteistöverotuksen merkittävä lisääminen syö kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä.
– Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistöverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassa uhaksi kiinteistökannalle, Kero sanoo.
Sähkölämmitteiseen omakotitaloon isoin lasku
Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 500 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle.
– Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Erityisesti korkovähennysoikeus on tärkeä nuorille lapsiperheille, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Kiinteistöverotus puolestaan tarvitsee hänen mielestään uudistuksen, jossa otetaan huomioon asumistalouden käytettävissä olevat tulot ja paikkakunnallinen väestökehitys sekä kiinteistöjen arvon alentuminen.
– Kiinteistöveron tulee laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla. Se ei saa olla uusi ylimääräinen kunnallisvero.