Yliopistolaisten tunnelma on uuden lukuvuoden alkaessa tavallista apeampi, toteavat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto kannanotossaan. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan yliopistorahoitukseen tehdään ensi vuonna noin 105 miljoonan euron leikkaus. Hallituksen ajamista korkeakoulusektorin rahoitussäästöistä kaksi kolmasosaa iskee nimenomaan yliopistoihin. Myös Tekes-rahoihin tehtävästä 130 miljoonan euron leikkauksesta suurin osa kohdistuu yliopistolliseen tutkimustoimintaan ja lisäksi Suomen Akatemian myöntövaltuutta vähennetään.
Samaan aikana hallitusohjelmassa mainitaan, että yliopistojen rahoituksen vähennystä ei tule kohdistaa sellaiseen toimintaan, mikä merkitsisi opetuksen ja tutkimuksen heikentymistä, vaan erityisesti talous-, henkilöstö-, tieto- ja opetushallintoon.
Tieteentekijät ja professorit pitävät hallitusohjelman lausumaa pelkkänä hurskasteluna. Tietysti opetus ja tutkimus kärsivät, jos tukipalvelujen henkilöstöä vähennetään. Opettajat ja tutkijat eivät pysty keskittymään varsinaiseen työhönsä, kun aika menee vielä nykyistäkin enemmän hallinnollisiin tehtäviin, ne toteavat.
Yliopistot eivät pysty toteuttamaan säästöjä ilman opetus- ja tutkimushenkilöstön vähennystä, koska henkilöstömenot muodostavat kaksi kolmasosaa yliopiston menoista.
Tuhansia henkilötyövuosia
Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunta on vähentynyt 460 ja muu henkilöstö 315 henkilötyövuoden verran. Uudet rahoitusleikkaukset koskisivat tuhansia henkilötyövuosia.
Yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisista liikkuukin jo huhuja, professorit ja tieteentekijät kertovat.
– Nyt otetaan iso riski tieteen tason säilymisestä ja uudistumisesta. Lahjakkaiden nuorten on tulevina vuosina hyvin vaikea päästä yliopistoihin töihin, heidän kohdalleen tulee ”kuoppa”. Kuitenkin on niin, että myös tieteessä uudistumista tapahtuu nuorten ikäluokkien ja heidän uusien ideoidensa kautta, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
– On selvää, että isot ja nopeat säästöt johtavat tieteen tason laskuun. Romahdus ei näy heti, mutta muutaman vuoden kuluttua tämä kyllä näkyy, lisää Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.
Kärkihankkeesta tuskin helpotusta
Koulutus ja osaaminen on yksi hallituksen ns. kärkihankkeista. Maanantai-iltana hallitus julkisti, että siihen suunnataan 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Suuri osa tästä summasta mennee koulujen digitalisointiin ja uusiin oppimisympäristöihin.
– Ensin hallitusohjelmassa sanotaan, että koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan hallituskauden aikana noin 680 miljoonaa euroa, ja sitten kärkihankerahan kautta annetaan noin 300 miljoonaa. Yliopistoille ja tutkimukselle tästä tulee tuskin paljoa helpotusta. Silti hallitus haluaa ajaa muun muassa ympärivuotisen opetuksen lisäämistä. Pelkällä digitalisoinnilla sitä ei pystytä toteuttamaan.
lehti 