Valtion talousarvioesityksessä turvakotitoimintaan esitetään ensi vuodelle 11,55:tä miljoonaa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan se ei riitä.
Järjestö vaatii pääministeri Juha Sipilälle osoitetussa avoimessa kirjeessä Suomea noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan ja kasvattamaan turvakotipaikkojen määrää.
– Turvakodit ovat kuin palokuntia: ne pelastavat ihmishenkiä. Viime vuonna ilman turvakotipaikkaa jäi pelkästään Pääkaupungin turvakodissa Helsingissä 143 ihmistä. Koko maassa ilman paikkaa jääneiden lukumäärä ei ole tiedossa, sanoo Pia Puu Oksanen Amnestyn Suomen osastosta.
Turvakodit ovat kuin palokuntia: ne pelastavat ihmishenkiä.
Amnestyn eduskuntavaalien alla tekemässä puoluekyselyssä kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat lisäämään turvakotipaikkoja.
– Vaadimme poliittisilta päättäjiltä selkärankaa. Budjettiriihessä ei päätetä pelkästään rahasta, siellä päätetään väkivaltaa kokeneen oikeudesta tukeen ja turvaan. Väkivallasta aiheutuu Suomelle miljarditason kustannukset. Inhimillisen kärsimyksen mittaamiseen eivät miljardit riitä, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Oksanen sanoo.
Turvakotiverkostossa on aukkoja
Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Väkivaltaa kokeneiden palvelut eivät kuitenkaan vastaa kysyntää, ja esimerkiksi turvakotipaikkoja on koko maassa vain 114.
Talousarvioesityksessä esitetty 11,55 miljoonaa euroa riittää juuri ja juuri nykyisen toiminnan ylläpitämiseen. Lisäpaikkoja se ei mahdollista, eikä turvakoteihin voida tehdä esimerkiksi niissä tarvittavia esteettömyyskorjauksia tai muitakaan remontteja.
Kansainvälisistä velvoitteistaan huolimatta Suomi ei tälläkään hallituskaudella näytä onnistuvan kasvattamaan turvakotien paikkamäärää Euroopan neuvoston suosituksen tasolle eli 500 paikkaan.
THL:n selvityksen mukaan turvakotiverkoston saattaminen Istanbulin sopimuksen vaatimalle minimitasolle maksaa noin 40 miljoonaa.
Myös turvakotiverkoston huono alueellinen kattavuus on edelleen suuri ongelma.
Istanbulin sopimus velvoittaa
Uusi turvakotilaki astui voimaan tämän vuoden alussa.
Lain tarkoitus on saattaa turvakodit kaikkien ulottuville asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Lain piti taata, että turvakotiin pääsee nimettömänä, myös ilman lapsia, silloin kun tarvitsee turvaa ja tukea. Viime vuosina paikkamäärää on kuitenkin vähennetty.
– Suomen on oltava sanansa mittainen: Istanbulin sopimuksen osapuolena olemme sitoutuneet pistämään turvakotijärjestelmämme kuntoon, Pia Puu Oksanen muistuttaa.
Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus astui Suomessa voimaan elokuun alussa.
Sopimus velvoittaa Suomea ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa konkreettisin toimenpitein. Suomi on saanut lukuisia kertoja kansainvälisiltä elimiltä huomautuksia liian vähäisistä toimista väkivallan vähentämiseksi.