Suomalaisen elintarviketeollisuuden vienti on taantumasta huolimatta kääntymässä kasvuun. Vielä viime vuoden heinäkuussa vienti veti hyvin Venäjälle. Sittemmin 30 prosentin osuus viennistä putosi alle kymmeneen.
– Vaikka Venäjän pakotteet ovat pistäneet koko EU:n elintarvikkeiden sisämarkkinat aika sekaisin, me olemme onnistuneet kasvattamaan omaa markkinaosuuttamme, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori kertoo.
– Venäjänkaupassa pudotus oli raju. Onneksi vienti EU:n sisämarkkinoille on lisääntynyt. Sinne menee nyt yli puolet koko viennistä.
Neljänneksi suurin teollisuuden ala
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuuden ala. Vaikka kaikki suomalaiset syövät, alan tuotannon arvo on laskenut vuodesta 2013 lähtien.
Tammivuoren mukaan pääasiallinen syy tähän on, että ihmiset ostavat vähemmän ruokaa.
– Tilanteen tekee traagiseksi se, että elintarviketeollisuus on yleensä aina ollut suhdannevakaa ala. Aina on ruokaa syöty, riippumatta siitä, onko vienti vetänyt vai ei, Tammivuori kertoo.
Hänen mukaansa tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että myös elintarviketeollisuus on joutunut suhdanteiden uhriksi.
– Tämä iskee samalla tavalla myös ravintola-alalle, jonne me myymme tuotteitamme.
Suurilla volyymi, pienillä lähiruoka
Elintarviketeollisuus on pienyritysvaltainen ala. Yrityksistä 65 prosentissa on alle viisi työntekijää. Pienet eivät Tammivuoren mukaan kuitenkaan pysty nostamaan alaa uuteen kasvuun.
– Kyllä tässä kaikilla on merkitystä. Kotimaisen valmistuksen pärjääminen hintakilpailussa on pitkälti suurten yritysten vetovastuulla. Kyse on volyymituotteista. Meidän pitää tavalla tai toisella pystyä vastaamaan kaupan hintakysyntään.
Pienillä yrityksillä on kuitenkin tärkeä tehtävä suomalaisella elintarvikealalla.
– Kuluttajat ovat hyvin polarisoituneita. He haluavat yhtäältä sitä halpaa, mutta ovat kiinnostuneita myös lähellä pienimuotoisesti tuotetusta ruuasta.
Tammivuoren mukaan pienet tulevat tästä syystä pitämään pintansa jatkossakin kotimarkkinoilla.
uutiskirje 
