– Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset ovat Helsingin kaupungin budjetin nopeimmin kasvava osa-alue. Kustannukset kaatuvat kunnille, Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo.
Työttömyys on Helsingissä 13,7 prosenttia eli noin 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut noin 45 prosenttia. Tämä johtuu etenkin siitä, että valtio siirsi kuluvan vuoden alusta yli 300 päivää työttömänä olleiden ja yli tuhat päivää työttömänä olleiden työmarkkinakustannukset kunnille.
Samaan aikaan Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ei enää tee palkkatuki- eikä starttirahapäätöksiä Uudellamaalla, koska tähän tarkoitukseen varatut työllisyysmäärärahat ovat loppuneet tältä vuodelta. Myöskään tukea oppisopimuksiin ei voida toistaiseksi enää myöntää. Vuorotteluvapaapaikat hoidetaan kuten ennenkin, mutta vuorotteluvapaasijaisen palkkaamiseen ei myönnetä palkkatukea. Tilanne koskee kaikkia työnantajia.
TE-toimistolla on ollut tälle vuodelle työllisyyteen myönnettyä määrärahaa yhteensä 150 miljoonaa euroa, joka on tarkoitettu erilaisten työvoimapoliittisten palveluiden rahoittamiseen.
– Kaupunki pyrkii tarjoamaan muunlaisia työmahdollisuuksia työttömyyden vaikutusten vähentämiseksi, mutta totta kai olisi erittäin tärkeää saada palkkatukitoiminta TE-toimiston kanssa taas pikaisesti käynnistettyä, sanoo Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela.