Tähän saakka Suomen on pitänyt huolehtia noin 1 300 turvapaikanhakijan kotouttamisesta vuosittain. Sekin on ollut ongelmallista.
TE-keskusten resursseja on leikattu rajusti, minkä seurauksena palvelut ovat ruuhkautuneet. Turvapaikanhakijat ovat joutuneet jonottamaan esimerkiksi suomen kielen koulutukseen jopa kahdeksan kuukautta.
– Kyllä meillä on tosi iso huoli siitä, etteivät keskusten nykyiset kotoutuspalvelut riitä, sanoo Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela.
Tänä vuonna 30 000
Vaikka pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on väläytellyt kuvaa 50 000 turvapaikanhakijasta, Maahanmuuttoviraston virallinen arvio Suomeen tänä vuonna saapuvista turvapaikanhakijoista on yhä 30 000 ihmistä.
Luku on joka tapauksessa moninkertainen edellisvuosiin verrattuna. Tällä hetkellä kasvavan kotouttamistarpeen hoitamiseksi ei ole olemassa yhteistä suunnitelmaa.
Kyse ei Ilkka Haahtelan mielestä ole vain resurssien lisäämisestä, vaan uudenlaisten mallien luomisesta.
– Suomalainen järjestelmä toimii parhaiten niille, jotka käyvät koko sen putken läpi: koulujärjestelmän suomalaisine tutkintoineen ja kielitaitoineen ja jotka, tuntevat koko meidän yhteiskuntajärjestelmän.
– Nyt on kyse kymmenistä tuhansista ihmisistä, jotka tulevat siihen järjestelmään eri ikäisinä, olemattomalla kielitaidolla ja hyvin erilaisilla valmiuksilla.
Opetusjärjestelmässämme lasketaan esimerkiksi kerran vuodessa oppilaiden ja vieraskielisten oppilaiden lukumäärä ja niiden perusteella jaetaan resurssit. Nyt järjestelmään putkahtaakin kesken vuoden tuntematon määrä lapsia, joiden luku- ja kirjoitustaidosta tai äidinkielestä ei tällä hetkellä ole tietoa.
– Jokainen koulu, opettaja ja oppilas sitten selviytyy siinä miten selviytyy. Tämä yhtälö ei toimi, sanoo Haahtela.
– Tällaiset asiat pitäisi valtakunnan tasolla analysoida. Mistä pitäisi luopua, mitä muuttaa, miten saada asiat toimimaan nopeasti.
Hän pitää vapaaehtoistyön roolin kasvattamista isona kysymyksenä. Mutta:
– Sen tukeminen ja koordinointi on tärkeää, koska sen on oltava jollain tavoin hallittua. On paljon resursseja, joita voimme antaa vapaaehtoistoimijoille.
Nopeasti kouluun tai töihin
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mielestä kotouttamisen aloittamista ei pitäisi odottaa siihen asti, että hakijat pääsevät oleskeluluvan piiriin. Viljanen viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan pitkäaikainen oleskelu vastaanottokeskuksissa alkaa syrjäyttää turvapaikanhakijoita.
Oleskelupien käsittelyajat ovat entisestäänkin todella pitkiä, pisimmillään yli vuoden. Odotusaikojen pelätään pitenevän tulijamäärän kasvaessa. Sillä välin maahantulijoilla ei ole juuri muuta tekemistä kuin odottaa vastaanottokeskuksissa.
Myös Ilkka Haahtelan mielestä nyt olisi luotava malleja, joilla maahanmuuttajat pääsisivät mahdollisimman nopeasti kouluun tai töihin. Pelkän vastaanoton ja tiettyjen peruspalvelujen tarjoaminen ei riitä.
– Ei kukaan halua kotouttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä kotiin. Tai varsinkaan laitoksiin, joita vastaanottokeskukset ovat. Sellaisesta tuskin seuraa yhteiskunnalle mitään myönteistä.
Helsingin vastaanottokeskuksissa on nyt kirjoilla noin 2 500 turvapaikanhakijaa. Haahtela kertoo, että tähän mennessä vastaanottokapasiteettiä on lisätty huomattavasti muun muassa rekrytoimalla henkilöstöä, tekemällä uusia tiloja ja ottamalla ne käyttöön.
– Samaan aikaan ollaan neuvoteltu eri ministeriöiden kanssa ja seuraavaksi minun on kahlattava läpi kaikki kaupungin palvelut, joihin tämä tulee vaikuttamaan. Sitä ei ole tehty vielä lainkaan.
– Kun ensimmäinen vastaanottoaalto on saatu hoidettua, aletaan miettiä kotouttamiskysymystä.
– Paluuta vanhaan maailmaan ei ole. Työelämän muutokset, digitalisoituminen ja globalisaatio, ihmisten liikkuminen eri syistä, ihmisten salakuljetus… Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että me kaikki olemme yhä tiiviimmin kiinni kaikissa kansainvälisissä asioissa, sanoo Ilkka Haahtela.
– Näen siinä ja maahanmuutossa myös paljon mahdollisuuksia.
KotouttaminenOleskeluluvan saaneille tehdään kotouttamissuunnitelma.Tarkoitus on tarjota maahanmuut-tajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen mahdollisuus hankkia suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet. Kotoutumisen tärkeimmät edellytykset ovat kielitaito ja työllistyminen.Onnistuneesti kotoutuneella maahanmuuttajalla on muun väestön kanssa tasavertainen asema niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta.Kotouttamiseen liittyvien asioiden valmistelusta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Alueellinen vastuu on ELY-keskuksilla ja paikallinen toimeenpanovastuu kunnilla.TE-toimistoilla on päävastuu työnhakijoiksi ilmoittautuneiden maahanmuuttajien kotouttamisesta. Myös monet kansalaisjärjestöt tuottavat erilaisia kotoutumista edistäviä palveluja.