Hallituksen esittämä kehitysyhteistyöleikkaus on suuruudeltaan sitä luokkaa, että voidaan puhua kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön alasajosta, toteaa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa maanantaina julkistetusta valtion ensi vuoden talousarviosta.
Hallitus leikkasi budjettiriihessä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä noin 43 prosenttia ensi vuoden alusta lukien. Kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön hallitus lohkaisi samansuuruisen loven. Äkkileikkausten takia lukemattomia hankkeita joudutaan ajamaan alas hallitsemattomasti, mikä jättää jopa miljoonat kehitysmaiden ihmiset tyhjän päälle. Järjestöjen työ loppuu monessa kohdemaassa kokonaan, hankkeita joudutaan lopettamaan kesken, viestintä kehitysyhteistyön tuloksista on vaarassa ja ulkoministeriö rikkoo jo tehtyjä rahoitussopimuksia, Kepa luettelee leikkauksen vaikutuksia.
– Maailman painiessa valtavan humanitaarisen kriisin keskellä Suomen hallitus elää kaukana todellisuudesta leikkaamalla myös humanitaarisesta avusta, toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.
”Erikoinen arvovalinta”
Samaan aikaan kun kansalaisjärjestöiltä leikataan 49 miljoonaa euroa, kehitysyhteistyövaroilla toimivan valtionyhtiö Finnfundin pääoman korotukseen tai muihin finanssisijoituksiin annetaan 130 miljoonaa euroa. Lisäksi kehitysyhteistyövaroista siirretään 10 miljoonaa Inter-American Investment Corporationin pääomarahoitukseen.
Ennennäkemättömät varainsiirrot järjestöiltä Finnfundille ja muulle yksityiselle sektorille on tehty ilman evaluointeja.
– Valtava pääomakorotus osin veroparatiisien kautta sijoittavalle Finnfundille on erikoinen valinta hallitukselta, jonka ohjelmassa linjataan Suomen toimivan aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi. On turha enää puhua, etteikö kyse olisi arvovalinnasta. Näiden päätösten viesti on selvä: kansalaisjärjestöjen työ kaikkein heikoimmassa asemassa olevien parissa on toissijaista, sanoo Lappalainen.
Eriarvoistuminen uhkaa kaikkien hyvinvointia
Kepan mielestä kasvava eriarvoistuminen on yksi aikamme suurimmista haasteista, joka uhkaa hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Siihen puuttuminen edellyttää poliittista tahtoa.
Järjestöt tulevat kuluvan syksyn aikana tekemään kaikkensa, jotta eduskunta pyörtäisi hallituksen leikkauspäätökset. Suomi on vahvistanut olevansa edelleen sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen pitkällä aikavälillä. Järjestöt tulevat jatkossakin vaatimaan Suomen hallitusta tilille tästä hallitusohjelmaan kirjatusta sitoumuksesta.
Finnwatch tukeutuu joukkorahoitukseen
Yritysvastuu- ja veroparatiisikysymyksiä seuraavalta Finnwatchilta hallitus on jäädyttänyt tärkeimmät julkiset rahoituskanavat kokonaan. Finnwatch on saanut vuosittain noin 50 000 –100 000 euroa julkista tukea erilaisiin hankkeisiin.
– Luottamuksemme hallitukseen ja kehitysyhteistyövarojen käytöstä vastaavaan ministeri Lenita Toivakkaan on pohjalukemissa. Suomi haluaa kääntää selkänsä moniääniselle yhteiskunnalle ja maailman heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
Finnwatch toivoo kehitysyhteistyöbudjetin sisäisistä rahajaoista vilkasta keskustelua eduskunnassa.
Finnwatch on käynnistämässä tutkimushanketta, jossa tarkastellaan kehitysyhteistyövaroilla toimivien yritysten vastuullisuutta kehitysmaissa. Hankkeeseen tullaan keräämään rahoitus yksittäisiltä kansalaisilta joukkorahoituskampanjalla.
lehti 