– Suomen piikki pitää panna heti kiinni, vaati perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini eduskunnassa 30.11.2011. Käsiteltävänä oli puolueen välikysymys varautumisesta euroalueen hajaantumiseen.
– Isot maat jyräävät. Suomi on mukana — tai sitten ei, Soini jatkoi.
Sen jälkeen perussuomalaiset on hallitukseen tultuaan hyväksynyt Kreikan kolmannen tukipaketin ja piikki on vieläkin auki, kirjoittaa kriisikokousta edelleen vaativa puolueen 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen blogissaan.
Suomi on sitoutunut Euroopan vakausmekanismiin EVM:ään 12,6 miljardin euron osuudella. Vielä heinäkuussa ennen tukipaketin hyväksymistä Soini oli Ilta-Sanomissa sitä mieltä, että EU-komissio on arvioinut Kreikan avun tarpeeksi jopa 50–100 miljardia euroa ja piti tämän hyväksymistä Suomessa täysin mahdottomana, vaikka esimerkiksi Saksa ja Ranska tähän taipuisivat.
– Tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon, Soini totesi.
Tukipaketin jälkeen hän sanoi, ettei puolue ole mikään rintamakarkuri ja että kolmannen tukipaketin myöntäminen Kreikalle ei ollutkaan enää vastuiden kasvattamista.
”Neljäs tukipaketti hallituskauden puolivälissä”
”Puheiden välillä oli 100 prosentin ristiriita. Ja sen jälkeen äänestettiin hallitusohjelman vastaisesti Kreikan kolmannen tukipaketin puolesta ja Suomen vastuut eurokriisin hoidossa kasvoivat 1,5 miljardia euroa”, Tynkkynen kirjoittaa.
Kun selitettiin, että EVM:n sisältä maksettuna tukipaketit eivät olisi vastuiden kasvattamista, samalla selityksellä hallitus voi Tynkkysen mukaan myöntää vielä noin 2–3 edellisen kokoista tukipakettia Kreikkaan, ennen kuin EVM-sitoumus on käytetty loppuun Suomen osalta. Suomi on tähän mennessä myöntänyt tukipaketteja noin 6–7 miljardin euron edestä.
”Kreikan kolmas tukipaketti hupenee nopeasti ja nykyisen hallituskauden puolessa välissä aletaan rakentamaan neljättä tukipakettia Kreikalle, aivan kuten on rakennettu ensimmäistä, toista ja kolmatta. EU-johtajat eivät suostu siihen, että yhteinen poliittinen europrojekti ottaa takapakkia. Toisin sanoen ainoaa järkevää ratkaisua, maan omia kansallisia toimia euroeron jälkeen ei voida käyttää, sillä Kreikka yritetään pitää eurossa vaikka väkisin”, Tynkkynen ennustaa.
Tällöin Suomenkin on myönnyttävä neljänteen tukipakettiin Kreikalle, jos se haluaa edelleen kumartaa EU:n edessä ja kerätä jotain käsittämätöntä “hyvää karmaa”, hän kirjoittaa.