Argentiinassa pidetään 25. lokakuuta presidentinvaalit. Tuloksesta tiedetään sen verran, että köyhyyttä torjuvat sosiaaliohjelmat jatkunevat jossain muodossa.
Sosiaaliohjelmat aloitettiin Argentiinassa 2003, jolloin maan johtoon nousi keskusta-vasemmistolainen Néstor Kirchner. Hänen vaimonsa Cristina Fernández on jatkanut ohjelmia tultuaan presidentiksi 2007.
Sosiaaliohjelmia on kaikkiaan 60, eikä niiden saajista ole kokonaistilastoja. Argentiinan katolisen yliopiston tutkimuksen mukaan 28 prosenttia kaupunkien kotitalouksista saa jotain tukea. Maassa on 43 miljoonaa asukasta.
Tärkein tukimuodoista on vähävaraisille lapsiperheille maksettava raha.
Laajin tuki on vähävaraisille suunnattu lapsilisä, jota saa kaikkiaan 3,6 miljoonaa perhettä. Tuki edellyttää, että lapset käyvät koulua ja osallistuvat terveystarkastuksiin.
Opinto- ja äitiystuet
Yli puoli miljoonaa 18–24-vuotiasta argentiinalaista saa opintotukea sillä ehdolla, että heidän kotinsa on köyhä ja nuori itse ansaitsee työstään alle minimipalkan, joka on 534 euroa kuussa. 70 000 naista sai vuonna 2011 vähävaraisille odottaville äideille tarkoitettua tukea, jonka ehtona ovat neuvolakäynnit.
– Nämä ohjelmat ja valtion eläkkeet estävät ihmisiä vajoamasta äärimmäiseen köyhyyteen varsinkin nyt, kun ajat ovat taloudellisesti vaikeat, sanoo katolisen yliopiston sosiaalipoliittisen tutkimuslaitoksen johtaja Agustín Salvia.
Samalla tulonsiirrot lisäävät vähävaraisten mahdollisuuksia kuluttaa, mikä puolestaan luo työpaikkoja, hän sanoo.
Tuet auttavat pitämään nälän loitolla, mutta summat ovat niin pieniä, ettei yksin niiden turvin nousta köyhyydestä, Salvia muistuttaa.
Yliopiston mukaan 30 prosenttia argentiinalaisista on yhä köyhiä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää pari miljoonaa, mutta määrä olisi kaksinkertainen ilman tukia. Maailmanpankin tuoreen määritelmän mukaan äärimmäisen köyhät elävät alle 1,9 dollarilla (1,7 eurolla) päivässä.
Kolmen kamppailu
Lokakuun vaaleissa valittava Cristina Fernándezin seuraaja jatkanee sosiaalitukia ainakin jossain muodossa. Kaikkia ehdokkaita luonnehditaan markkinatalouden kannattajiksi.
Mielipidemittausten kärjessä on hallitsevan puolueen ehdokas ja Buenos Airesin maakunnan kuvernööri Daniel Scioli, jolle povataan noin 40 prosentin kannatusta. Hän haluaisi korvata sosiaalituet asteittain säällisillä työpaikoilla.
Noin 30 prosentin kannatusta nauttiva oppositiopuolue Pron ehdokas Mauricio Macri on sanonut tukien olevan ”saavutettuja sosiaalisia oikeuksia”. Macri on Buenos Airesin pormestari.
Kisan kolmosena on alle 20 prosentin kannatuksella Uudistusrintaman Sergio Massa, joka on uhannut riistää tuet niiltä, jotka eivät tee työtä tai opiskele. Massa toimi aikoinaan presidentti Kirchnerin kansliapäällikkönä.
– Vähävaraisten lasten tuki on tullut jäädäkseen. Sitä voidaan kehittää, mutta tuen lopettaminen olisi hyvin vaikeaa. Edistystä on se, jos tuen tarvitsijoiden määrä vähenee, sanoo Vapaus ja edistys -säätiön taloustieteilijä Marcos Hilding.
uutiskirje 
