Väitöskirja yksinhuoltajaäideistä:
Yksinhuoltajaäidit yhdistetään usein vaativaan arkeen, mutta harvemmin ajatellaan, millaisia arvoja on heidän toimintansa taustalla? Miksi yksinhuoltajaäiti valitsee kotona olemisen, vaikka talouden kannalta töissä oleminen olisi ehdottoman tärkeää?
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden maisteri Suvi Krok kiinnostui aiheesta ollessaan sosiaalityöntekijänä, jolloin hänellä oli paljon pienituloisia yksinhuoltajaäitejä asiakkaanaan. Hän ihmetteli, mikä saa äidit jaksamaan arjessa ja niinpä hän teki aiheesta sosiaalityön väitöksen Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä – yksinhuoltajia marginaalissa, joka tarkastetaan perjantaina 18. syyskuuta Tampereen yliopistossa.
– Kaikki perheet eivät ole kahden vanhemman perheitä. Tulisi miettiä, miten tuemme myös yksinhuoltajaäitejä- ja isiä. Köyhyys pitää ottaa tosissaan. Eräs äiti sanoi, että lihapullatkin ovat liian kalliita.
Haastatelluille hyvä äitiys oli arvo, joka nousi kaiken muun edelle antaen samalla identiteetin ja aseman yhteiskunnassa. Äidit olivat myös ylpeitä siitä, että he pystyivät pyörittämään arkea pienillä tuloilla, eivätkä he pitäneet itseään syrjäytyneinä. He oppivat taitaviksi rahankäyttäjiksi vaikkapa kierrättämällä ja käyttämällä kirpputoreja.
Ei kahden vanhemman verotukselle
Tutkimusta varten haastatellut yksinhuoltajaäidit olivat saman lähiön asukkaita, jotka omasta tahdostaan halusivat olla kotona myös sen jälkeen, kun lapsi oli täyttänyt kolme vuotta. Krok haastatteli heitä vuosina 2002 ja 2006.
Lisäksi Krok haastatteli lähiötuvan työntekijöitä sekä alueen sosiaalityöntekijää. Äitiyden kokemuksen monimuotoisuutta kuvaa erityisesti yhden haastatellun äidin kommentti: ”Nää kaikki asiat on sellaisia, et niihin liittyy niin valtavasti kaikenlaista, että tuntuu jos ryhtyy niistä puhumaan, niin sitten jää kauheesti asioista sanomatta”.
– Suomessa puuttuu etuus, että yksinhuoltajaäiti pystyisi halutessaan jäämään kotiäidiksi lapsen täytettyä kolme vuotta. Matti Vanhasen kahden vanhemman verotus ei auta yksinhuoltajaäitejä mitenkään. Jäädäkseen kotiin yksinhuoltajaäidillä pitäisi olla varallisuutta.
Kun kahden vanhemman perheen äiti voi naamioida työttömyyden vaikkapa kotiäitiydeksi, yksinhuoltajaäidille se ei ole mahdollista, koska hänen on ilmoittauduttava työttömäksi saadakseen etuuksia, joiden turvin elää. Tutkija ihmettelee, miksi esimerkiksi opiskelijaäidin äitiyspäiväraha on pienempi kuin minimityöttömyyspäiväraha.
Turvaverkosto auttaa
Haastatelluilla äideillä oli turvaverkosto, ja he auttoivat myös toisiaan. Jos toinen auttoi vaikkapa siivouksessa, hän saattoi saada kiitokseksi käytettyjä vaatteita. Myös netin keskustelupalstat ja lähiötuvan äitilapsipiiri olivat tärkeitä. Rutiinit pitivät äitien arjen kasassa.
Vanhemmat äidit saattoivat kokea tilanteensa toivottomaksi varsinkin, jos takana oli jo pitkäaikainen työttömyysjakso eikä paremmasta tulevaisuudesta ollut tietoa. Tutkija painottaa, ettei yksinhuoltajaäitejäkään tule kohdella stereotyyppisten mallien mukaisesti, vaan myös he voivat olla aktiivisia toimijoita.
uutiskirje 
