Mental Finland. Ensi-ilta Kansallisteatterissa 16.9. 2009. Ohjaus ja käsikirjoitus Kristian Smeds. Videosuunnittelu Ville Hyvönen, koreografia Ari Numminen, tekniikka ja valot Gerard Maraite, äänisuunnittelu David Simeon Lipp & Thomas Binder-Reisinger, dramaturgia Ivo Kuyl. Rooleissa Juhan Ulfsak, Kalle Holmberg, Eva Klemets, Tarja Heinula, Tommi Korpela, H-P Björkman ja Janne Reinikainen. Lisäksi kuusi tanssijaa.
Suurella näyttämöllä esitetään korkeakulttuurista tanssia. Sille tulee äkkiloppu, kun satamakontista kuuluu huuto ”perkele.” Bändi aloittaa vimmatun punk-rokin. Päällimmäisenä riehuu Kalle Holmberg, 43 vuotta Lapualaisoopperan jälkeen!
Kristian Smedsin odotettu Mental Finland siirtyy sekunnissa ääritunnelmasta toiseen heti alussa ja tämä on pelin henki seuraavat kaksi ja puoli tuntia. Väliaikaa ei ole. Tämä koetaan ilman hengähdystaukoja.
Mental Finlandissa ei ole yhtenäistä tarinaa. Tunnetiloista tässä on kysymys. Ja näyttämökuvista, ei edes kuvaelmista. Ääntä ja vimmaa riittää. Kohtaukset seuraavat toisiaan ja menevät osin päällekkäinkin. Nähdään farssia, ihan kökköäkin, ja sitten kaikki tapetaan.
Sauna, synkkyys…
Mistä tässä kaikessa on kysymys, jää jokaisen itse tulkittavaksi. Suomalaisuuskliseitä riittää, vaikka ohjaaja itse oli päivää ennen ensi-iltaa sitä mieltä, ettei näytelmä kerro Suomesta eikä suomalaisuudesta.
– Se ei ole tämän näytelmän tarkoitus, vaan pikemminkin näytelmä kertoo siitä, mitä Eurooppa on ja mitä on olla eurooppalainen silloin, kun oma maa on kuitenkin pieni valtio. Belgialaiselta yleisöltä tuli hyvin paljon kommentteja, että tämähän voisi olla myös Mental Belgia. Tai tämä voisi olla Mental Latvia, Kristian Smeds sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa.
Näytelmän kantaesitys oli viime talvena Brysselissä.
Sauna, synkkyys, väkivalta ja joulupukki näytelmästä kuitenkin mieleen jäivät.
Ne asuu laivan kontissa
Teatteri-lehdessä 1/2009 Kristian Smeds valotti Janne Saarakkalan pitkässä haastattelussa näytelmän sisältöä näin:
”… ollaan vuodessa 2069 ja EU on laajentunut valtavaksi imperiumiksi. Kansalliset tavat, kielet ja omituisuudet on kielletty, mutta raha, seksi ja tavarat virtaavat Euroopassa semmosena kauniina balettitanssina. On saavutettu kapitalismin esteettinen unelma. Mutta sitten on yksi pikkunen seitsenhenkinen sissiporukka, joka harrastaa sitkeetä vastarintaa. Ne asuu laivan kontissa, ne on suomalaisia ja ne ei suostu tähän. Ne on ottaneet tuotantovälineet haltuun ja tuottaa vastakuvaa sille kuvatulvalle jota nimitetään mm. uutisoinniksi, mainoksiksi ja muuksi – mutta nää on taiteilijoita, jotka tekevät sitä. Niillä on oma ”mediastation” nimeltä Mental Finland.”
Smeds kertoi tutustuneensa joukkoon belgialaisia teatterintekijöitä vuonna 2001. Kolme vuotta myöhemmin hän vei belgialaiset kajaanilaiseen karaoke-baariin.
”Siellä istui kainuulaista ukkoa ja akkaa kaljoineen, sellasta mykkää, vähän puolikriminelliä porukkaa, ilmassa leijui perinteinen hiukka masentunu, painostava ja epätoivonenkin tunnelma. Tarjosin pojille siinä kaljaa ja sanoin, että kattokaa nyt; tää on nyt se mistä mä tulen. Tää on sitä mun todellisuutta, että tän maiseman mä tunnen. Mutta ainoo mitä mä Brysselistä tiedän, on se, että se on Suomen vihatuin kaupunki.”
Mental Finland on Smeds Ensemblen ja brysseliläisen KVS-teatterin yhteistuotantoa.
Kalle Holmberg liossa
Pääoma vaiko kansat on veljet keskenään? kysytään kutinsa säilyttäneessä 1970-luvun laulussa. Tässä näytelmässä sitä ovat kansat. Toteutuksesta vastaa yli 20 hengen työryhmä, jossa on mukana 11 kansallisuutta. Seitsemästä näyttelijästä viisi on suomalaisia ja kaksi virolaisia. Kuusi tanssijaa edustavat kuutta kansallisuutta.
– Yksi tämän projektin sisäisiä päämääriä oli kulttuurivaihto, Smeds kertoi tiistaina.
Hän halusi suomalaisten ja eurooppalaisten valiotaiteilijoiden kohtaavan toisensa ja niin myös kävi. Suomalaisista valiotaiteilijoista Kalle Holmberg loistaa alussa ja panee itsensä rajusti likoon hurjassa finaalissa, joka muutenkin on näytelmän kohokohtia.
Suomalaisten heimo vastustaa Euroopan unionia
Siinä välissä muita kirkkaammin loistaa Hannu-Pekka Björkman Eurooppaan rantautuvana pakolaisena. Björkmanin siansaksa-arabia on järisyttävän ilmeikästä ja pitkässä soolossaan hän pääsee käyttämään tunnerekisterin kaikki laidat.
Myös virolaiset Juhan Ulfsak ja Eva Klemets pääsevät näyttämään kykyjään. Muilla näyttelijöillä tehtäväksi jää enemmänkin tunnetilojen heijastaminen.
Mental Finlandin jonkinlaisena alkuituna oli Asterix-sarjakuvan kylä, joka viimeisenä Galliassa pitää puoliaan roomalaisia valloittajia vastaan. Ideasta on jäänyt jäljelle laivakontti, jossa suomalaisten heimo vastustaa mantereen vallannutta Euroopan unionia. Suuri osa näytelmästä nähdään taustalle heijastettuina lavakameroiden kuvina sarjakuvamaisissa ruuduissa. Liikkuvaa kuvaa ja muita tehosteita on muutenkin paljon Smedsin tyyliin.
Kansallisteatterissa Mental Finlandilla on vielä yhdeksän loppuunmyytyä esitystä. Suomesta retkue jatkaa Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin Vilnaan ja Linziin, ja sitten Strasbourgiin.
lehti 