KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Viimeiset sissit rokkaavat EU:n kumoon

Kalle Holmberg ? edelleen siellä missä tapahtuu.

Kalle Holmberg ? edelleen siellä missä tapahtuu. Kuva: Suomen Kansallisteatteri/Ville Hyvönen

Kai Hirvasnoro
19.9.2009 16.00

Mental Finland. Ensi-ilta Kansallisteatterissa 16.9. 2009. Ohjaus ja käsikirjoitus Kristian Smeds. Videosuunnittelu Ville Hyvönen, koreografia Ari Numminen, tekniikka ja valot Gerard Maraite, äänisuunnittelu David Simeon Lipp & Thomas Binder-Reisinger, dramaturgia Ivo Kuyl. Rooleissa Juhan Ulfsak, Kalle Holmberg, Eva Klemets, Tarja Heinula, Tommi Korpela, H-P Björkman ja Janne Reinikainen. Lisäksi kuusi tanssijaa.

Suurella näyttämöllä esitetään korkeakulttuurista tanssia. Sille tulee äkkiloppu, kun satamakontista kuuluu huuto ”perkele.” Bändi aloittaa vimmatun punk-rokin. Päällimmäisenä riehuu Kalle Holmberg, 43 vuotta Lapualaisoopperan jälkeen!

Kristian Smedsin odotettu Mental Finland siirtyy sekunnissa ääritunnelmasta toiseen heti alussa ja tämä on pelin henki seuraavat kaksi ja puoli tuntia. Väliaikaa ei ole. Tämä koetaan ilman hengähdystaukoja.

Mental Finlandissa ei ole yhtenäistä tarinaa. Tunnetiloista tässä on kysymys. Ja näyttämökuvista, ei edes kuvaelmista. Ääntä ja vimmaa riittää. Kohtaukset seuraavat toisiaan ja menevät osin päällekkäinkin. Nähdään farssia, ihan kökköäkin, ja sitten kaikki tapetaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sauna, synkkyys…

Mistä tässä kaikessa on kysymys, jää jokaisen itse tulkittavaksi. Suomalaisuuskliseitä riittää, vaikka ohjaaja itse oli päivää ennen ensi-iltaa sitä mieltä, ettei näytelmä kerro Suomesta eikä suomalaisuudesta.

– Se ei ole tämän näytelmän tarkoitus, vaan pikemminkin näytelmä kertoo siitä, mitä Eurooppa on ja mitä on olla eurooppalainen silloin, kun oma maa on kuitenkin pieni valtio. Belgialaiselta yleisöltä tuli hyvin paljon kommentteja, että tämähän voisi olla myös Mental Belgia. Tai tämä voisi olla Mental Latvia, Kristian Smeds sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa.

Näytelmän kantaesitys oli viime talvena Brysselissä.

Sauna, synkkyys, väkivalta ja joulupukki näytelmästä kuitenkin mieleen jäivät.

Ne asuu laivan kontissa

Teatteri-lehdessä 1/2009 Kristian Smeds valotti Janne Saarakkalan pitkässä haastattelussa näytelmän sisältöä näin:

”… ollaan vuodessa 2069 ja EU on laajentunut valtavaksi imperiumiksi. Kansalliset tavat, kielet ja omituisuudet on kielletty, mutta raha, seksi ja tavarat virtaavat Euroopassa semmosena kauniina balettitanssina. On saavutettu kapitalismin esteettinen unelma. Mutta sitten on yksi pikkunen seitsenhenkinen sissiporukka, joka harrastaa sitkeetä vastarintaa. Ne asuu laivan kontissa, ne on suomalaisia ja ne ei suostu tähän. Ne on ottaneet tuotantovälineet haltuun ja tuottaa vastakuvaa sille kuvatulvalle jota nimitetään mm. uutisoinniksi, mainoksiksi ja muuksi – mutta nää on taiteilijoita, jotka tekevät sitä. Niillä on oma ”mediastation” nimeltä Mental Finland.”

Smeds kertoi tutustuneensa joukkoon belgialaisia teatterintekijöitä vuonna 2001. Kolme vuotta myöhemmin hän vei belgialaiset kajaanilaiseen karaoke-baariin.

”Siellä istui kainuulaista ukkoa ja akkaa kaljoineen, sellasta mykkää, vähän puolikriminelliä porukkaa, ilmassa leijui perinteinen hiukka masentunu, painostava ja epätoivonenkin tunnelma. Tarjosin pojille siinä kaljaa ja sanoin, että kattokaa nyt; tää on nyt se mistä mä tulen. Tää on sitä mun todellisuutta, että tän maiseman mä tunnen. Mutta ainoo mitä mä Brysselistä tiedän, on se, että se on Suomen vihatuin kaupunki.”

Mental Finland on Smeds Ensemblen ja brysseliläisen KVS-teatterin yhteistuotantoa.

Kalle Holmberg liossa

Pääoma vaiko kansat on veljet keskenään? kysytään kutinsa säilyttäneessä 1970-luvun laulussa. Tässä näytelmässä sitä ovat kansat. Toteutuksesta vastaa yli 20 hengen työryhmä, jossa on mukana 11 kansallisuutta. Seitsemästä näyttelijästä viisi on suomalaisia ja kaksi virolaisia. Kuusi tanssijaa edustavat kuutta kansallisuutta.

– Yksi tämän projektin sisäisiä päämääriä oli kulttuurivaihto, Smeds kertoi tiistaina.

Hän halusi suomalaisten ja eurooppalaisten valiotaiteilijoiden kohtaavan toisensa ja niin myös kävi. Suomalaisista valiotaiteilijoista Kalle Holmberg loistaa alussa ja panee itsensä rajusti likoon hurjassa finaalissa, joka muutenkin on näytelmän kohokohtia.

Suomalaisten heimo vastustaa Euroopan unionia

Siinä välissä muita kirkkaammin loistaa Hannu-Pekka Björkman Eurooppaan rantautuvana pakolaisena. Björkmanin siansaksa-arabia on järisyttävän ilmeikästä ja pitkässä soolossaan hän pääsee käyttämään tunnerekisterin kaikki laidat.

Myös virolaiset Juhan Ulfsak ja Eva Klemets pääsevät näyttämään kykyjään. Muilla näyttelijöillä tehtäväksi jää enemmänkin tunnetilojen heijastaminen.

Mental Finlandin jonkinlaisena alkuituna oli Asterix-sarjakuvan kylä, joka viimeisenä Galliassa pitää puoliaan roomalaisia valloittajia vastaan. Ideasta on jäänyt jäljelle laivakontti, jossa suomalaisten heimo vastustaa mantereen vallannutta Euroopan unionia. Suuri osa näytelmästä nähdään taustalle heijastettuina lavakameroiden kuvina sarjakuvamaisissa ruuduissa. Liikkuvaa kuvaa ja muita tehosteita on muutenkin paljon Smedsin tyyliin.

Kansallisteatterissa Mental Finlandilla on vielä yhdeksän loppuunmyytyä esitystä. Suomesta retkue jatkaa Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin Vilnaan ja Linziin, ja sitten Strasbourgiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Konekiväärijoukkue on kuin kollektiivisubjekti, pääosassa jokainen sotilas.

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

Rikoksessa ja rangaistuksessa on lupa puhua peräti kevään teatterihuipusta. Kuvassa vasemmalta näyttelijät Miro Lopperi, Elena Leeve Hannu-Pekka Björkman ja Lotta Kaihua.

Raskolnikov saapuu Helsinkiin – ”Q-teatteri on aloittanut kauden täysosumalla”

Satu Tuuli Karhu ottaa Sinun, Margot -näytelmän Viljan osan omakseen, intensiivisesti ja muuntautuen.

Berliini, DDR ja menneisyyden ote valtaavat Helsingin kaupunginteatterin – ”Kuinka puoliso saattaa ilmiantaa perheystävän turvallisuuspoliisille?”

Niskavuoren Heta on tullut Lahden kaupunginteatterissa ensi-iltaan.

Epätasa-arvoa ja katkeraa satoa Lahden kaupunginteatterin Niskavuoren Hetassa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään