Argentiinassa käydään sunnuntaina presidentinvaalit, joissa valitaan kaksi kautta istuneelle Cristina Fernándezille seuraaja. Hallitsevan puolueen ehdokkaan, Buenos Airesin maakunnan kuvernöörin Daniel Sciolin (Frente para la Victoria, FpV) etumatka näyttää viimeisimpien gallupien valossa niin selvältä, että nyt jännitetään lähinnä sitä, tuleeko vaaleissa toinen kierros.
Mahdolliselle toiselle kierrokselle olisi Sciolin lisäksi menossa Buenos Airesin kaupunginjohtaja Mauricio Macri (Cambiemos). Kolmanneksi eniten ääniä on gallupien mukaan keräämässä Sergio Massa (Unidos por una Nueva Alternativa).
Sciolin täytyisi saada ensimmäisellä kierroksella yli 45 prosenttia äänistä tullakseen valituksi suoraan. Tämä näyttää gallupien valossa kuitenkin vaikealta, sillä hän on parhaimmillaan yltänyt noin 40 prosentin kannatukseen.
Peronistipuolue on ollut vallassa jo 13 vuotta.
Kymmenen prosentin ero riittää
Jos Sciolin ja Macrin äänimäärissä on yli kymmenen prosenttiyksikön ero, voittaa Scioli vaalit suoraan, vaikkei yltäisikään yli 45 prosentin äänisaaliiseen.
Tähän asti keskustavasemmistolaisen peronistipuolueen strategia on ollut korostaa vaaleja Sciolin ja Macrin välisenä taistona keräten siten ääniä Massalta Sciolille. Nyt taktiikka on vaihtunut Massan roolin korostamiseen, jotta oikeisto-opposition äänet hajautuisivat Macrin ja Massan välillä.
Sergio Massa toimi aikoinaan presidentti Fernándezin edeltäjän ja aviomiehen Nestor Kirchnerin kaudella (2003–2007) hallituksessa, mutta jätti sittemmin puolueen ja ”kirchnerismin”. Massa kerää vaaleissa ääniä oikealta ja vasemmalta laidalta.
Oikealla vai vasemmalla?
Sciolia on arvosteltu peronistiliikkeen vasemmalta siiveltä väittäen hänen edustavan peronismin ja kirchnerismin oikeistosiipeä. Molemmat aatteet ovat laajoja ja vaikeita määritellä perinteisellä poliittisella akselilla, ja niiden nimissä on harjoitettu niin vasemmistolaista kuin oikeistolaistakin politiikkaa.
Scioli toimi Kirchnerin kaudella varapresidenttinä vuosina 2003–2007. Puolueeseen hänet houkutteli mukaan 1990-luvulla ex-presidentti Carlos Menem (1989–1999), joka muistetaan talouskaaokseen ajaneesta uusliberaalista politiikasta ja valtion omistusten massiivisista yksityistämisistä.
Scioli on vastannut vasemman laidan kritiikkiin kommentoimalla, ettei ole keskustalainen eikä keskustaoikeistolainen.
”Mikä keskusta, mikä oikeisto? Tulen tekemään asiat niin kuin kuuluukin”, vastasi hän vaalien alla lehdistötilaisuudessa kysymykseen siitä, mitä poliittista suuntausta edustaa.
Lupaus jatkaa sosiaaliohjelmia
Scioli vakuutti valintansa olevan tae sille, että Kirchnerin ja Fernándezin kausilla aloitetut sosiaaliohjelmat ja poliittinen projekti saisivat jatkua. Ulkopolitiikassaan Scioli on sanonut haluavansa edistää alueellista integraatiota.
”Yritysten ei tule tuottaa vain sisämarkkinoille vaan suunnata koko alueelle”, hän kommentoi Telesur-kanavalla.
Scioli on myös maininnut argentiinalaiset ja brasilialaiset kehityspankit alueen talouskasvun tukijoina tavattuaan hiljattain Brasilian presidentin Dilma Rousseffin.
Macri pehmentänyt puheitaan
Samaan aikaan presidentinvaalin kanssa sunnuntaina valitaan myös kansanedustajat nelivuotiskaudelle sekä osa senaatin jäsenistä. Myös näissä vaaleissa FpV on ennakkosuosikki.
Argentiinan ministerikabinetin johtaja Aníbal Fernández kommentoi Telesur-kanavalle, ettei vaaleissa ole odotettavissa ”tiukkaa tulosta”. Gallupien valossa FpV on yli kymmenen prosenttiyksikköä oikeiston Cambiemos -koalitiota edellä.
Hallitseva peronistipuolue on ollut vallassa yhtäjaksoisesti jo 13 vuotta, eikä sitä ole helppo haastaa näissäkään vaaleissa. Puolue on onnistunut pitämään suureksi osaksi pienituloisista koostuvat kannattajansa uskollisina suurimmassa osassa maakunnista.
Kovan linjan oikeistopolitiikasta tunnettu Mauricio Macri on pehmentänyt puhettaan ja tavoitellut äänestäjiä peronistien leiristä jopa siinä määrin, että vaalien alla vihki presidentti Juan Peronia esittävän patsaan.
Sciolin penkki oli tyhjä
Vaalikampanjat on käyty varsin siistissä ja vastakkainasetteluja välttelevässä hengessä, ja ylilyönneiltä on vältytty. Scioli tosin sai kritiikkiä osakseen kieltäydyttyään osallistumasta vaalien ainoaan televisioituun vaaliväittelyyn. Lokakuun alussa kuvatussa tentissä olivat paikalla muut ehdokkaat, Sciolin penkki oli tyhjä.
Scioli perusteli poisjääntinsä vaalidebatteja koskevalla puutteellisella lainsäädännöllä.
uutiskirje 
