Eduskunta taittaa taas tällä viikolla peistä taloudenpidosta. Tiistaina käsittelyssä on valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016—2019 ja keskiviikkona opposition varjobudjetit.
Kansanedustaja Kari Uotila piti vasemmistoliiton puheenvuorossa selvänä, että julkista taloutta on tasapainotettava.
– Kysymys on aikataulusta, keinoista sekä niiden ideologisista tavoitteista.
Uotila kysyi, synkisteleekö porvarihallitus tarkoituksellisesti kuvaa Suomen taloudesta, kilpailukyvystä ja velasta vahvistaakseen kriisitietoisuutta ja saadakseen ymmärrystä leikkauspolitiikalleen, palkansaajien kurittamiselle pakkolailla ja julkisen sektorin alasajolle.
Hänen mukaansa joku mättää, kun samaan aikaan työttömät odottavat turhaan työpaikkoja ja pelkäävät työttömyysturvan leikkauksia, työssä olevat pelkäävät työpaikkansa menetystä, mutta osakkeenomistajat odottavat iloisina kevään osinkojuhlia.
– Arvoisa hallitus. Joku tässä mättää, kun tulevana keväänä on samaan aikaan vuosituhannen korkein työttömyys ja vuosituhannen suurimmat osingonjaot, puuskahti Uotila.
Uotila kertasi vasemmistoliiton kannan, jonka mukaan Suomea ei nosteta lamasta leikkaamalla lapsilta, opiskelijoilta, palkansaajilta, työttömiltä ja eläkeläisiltä.
– Valiokunnan kuulemat taloustieteilijät ovat pitkälti samaa mieltä. Ostovoiman ja kotimarkkinoiden leikkaaminen tukahduttaa kasvua ja työllisyyttä. Samalla murenee velkakestävyys pidemmälläkin aikavälillä.
Hallitus ampuu tukijalkaa
Uotilan hampaissa olivat myös koulutusleikkaukset.
– On käsittämätöntä, että hallitus ampuu itse Suomen tärkeimpään tukijalkaan, eli osaamispääomaamme, hän sanoi.
Helsingin yliopistolta hallitus on leikkaamassa vuoden 2020 vuositasolla lähes 100 miljoonaa euroa. Summa on lähes Åbo Akademin vuosibudjetti, tai kaksi kertaa Lapin yliopiston budjetti. Yliopisto onkin joutunut ilmoittamaan 1 200 ihmistä koskevista YT-neuvotteluista.
– Haloo hallitus! Tämmöiselläkö tiede- ja koulutuspolitiikalla Suomi nostetaan lamasta?
Koulutusleikkauksia arvosteli myös valtiovarainvaliokunta. Hallituspuolueidenkin edustajat olivat sitä mieltä, että ne uhkaavat heikentää koulutuksen ja tutkimuksen tasoa ja laadukkuutta.
Uotila sanoi, että Vasemmiston mielestä digitalisaation ja innovaatioiden edistämisen on oltava talouden ja yhteiskunnan uudistamisen ytimessä.
– Mitä tekee hallitus? Hölmöläisten peitonpaikkaamista. Ensin se leikkaa digitalisaation ja innovaatioiden tärkeimmän edistäjän Tekesin avustuksesta jättisumman, ja sitten palauttaa murusia kärkihankerahoituksella.
Leikkausten puolustelua
Kari Uotilan mukaan julkisen talouden suunnitelma ei käsittele rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat tulevan talouskehityksemme kannalta aivan keskeisiä.
– Suomi ei uudistu nojaamalla vanhaan ja leikkaamalla. Erityisesti työllisyyden määrätietoinen parantaminen, demokraattiseen aluehallintoon perustuvat sote-palvelut sekä harmaan talouden torjunta ja vuokra-asuntotuotannon tehostaminen ovat mitä suurimmassa määrin julkiseen talouteemme vaikuttavia tekijöitä.
Hän sanoi myös valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden kaivanneen selonteolta kunnollista tavoitteenasettelua ja visiota Suomen tulevaisuudesta.
– Selonteko jää ikävä kyllä liikaa vain leikkausten puolustuspuheeksi.
Heikoimmassa asemassa oleviin koskee eniten
Hallitus on mainostanut leikkauksiaan talkoina, joihin kaikki joutuvat osallistumaan. Valtiovarainvaliokunnan mukaan ne kohdistuvat kuitenkin epätasaisesti. Hallituspuolueidenkin edustajat myöntävät, että ”esimerkiksi erilaisten sosiaalietuuksien leikkausten ja muiden julkisen talouden sopeutustoimien yhteisvaikutukset voivat olla huomattavan suuret etenkin heikoimmassa asemassa oleviin kotitalouksiin”.
Valiokunta muistuttaa lisäksi, että ”1990-luvun laman yhteydessä tehdyillä säästöpäätöksillä oli erittäin pitkäkestoiset kielteiset vaikutukset, joista on sittemmin aiheutunut niin inhimillistä kärsimystä kuin myös suuria kustannuksia koko julkiselle taloudelle.”
Valiokunta vaatiikin säästöpäätösten ja muiden talouden sopeuttamiseen liittyvien päätösten kokonaisvaikutusten arvioinnin kehittämistä. Nyt hallitus arvioi niitä vasta jälkikäteen.