Oppositio esitteli keskiviikkona varjobudjettinsa eduskunnalle tilanteessa, jossa lama on jo kestänyt kauemmin kuin 1990-luvulla. Kiristävää finanssipolitiikkaa on harjoitettu vuodesta 2013 ja menoleikkaukset sekä säästöt ovat supistaneet Suomen taloutta arviolta kolme prosenttia. Kokonaistuotanto ei ole palautunut vuoden 2009 syöksyn jälkeen. Heikentynyt kysyntä on johtanut investointikriisiin. Yritykset jakavat kasvavat kassavirtansa osinkoina.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin esitellyt kansanedustaja Li Andersson piti ainoana tapana saavuttaa taloudellinen tasapaino työllisyyden parantamista ja työttömyyden vähentämistä.
– Tästä syystä vasemmistoliiton näkemys on, että kaikki niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin talouspoliittiset toimet tulee arvioida niiden työllisyysvaikutusten perusteella.
Talouskuri epäonnistunut
Suomessa talouskurin epäonnistumista kuvaa Anderssonin mukaan niin alijäämän, velkataakan kuin työttömyyden kasvu.
– Tästä huolimatta hallitus jatkaa kireän finanssipolitiikan tiellä, toteuttamalla sopeutuksensa lähes kokonaan menoleikkauksina ja leikkaukset etupainotteisina. Jo hallitusohjelmassa tehtiin suuri ideologinen linjavalinta, kun linjattiin, ettei verotusta kiristetä.
Anderssonin mukaan Suomi toistaa Euroopan kohtalokkaita virheitä.
– Täälläkin suosittu hokema Kreikan tiestä kuvastaa oikeastaan kaikesta parhaiten kokoomuksen ajamaa ja hallituksen toteuttamaa politiikkaa. Menoleikkaukset taantumassa ja syvenevän taantuman johdosta tapahtuva velkataakan kasvu on juuri sitä mitä nähtiin Euroopan kriisimaissa. Sipilän hallitus on viemässä meidät Kreikan tielle.
Työllisyyteen 240 miljoonaa
Vasemmistoliiton vaihtoehdon keskeiset tavoitteet ovat työllisyyden parantaminen ekologisesti kestävällä tavalla ja tulonjaon muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi.
Työllisyyden parantamiseksi vasemmistoliitto muun muassa ehdottaa yleisen arvonlisäveron määräaikaista alentamista kahdella prosenttiyksiköllä, koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvien leikkausten perumista ja 240 miljoonan panostusta työllistämisen kokonaisuuteen, joka suunnataan työllisyysmäärärahoihin ja nuorten palkkatukeen, vuorotteluvapaan säilyttämiseen sekä kotouttamisen parantamiseen.
Työllistämisen vauhdittamiseksi vasemmistoliitto lisäksi esittää kuuden tunnin työpäiväkokeilua ansioita alentamatta.
Puolue edistäisi uusien työpaikkojen syntyä energia- ja asuntopolitiikan kautta. Uusiutuvaa energiaa, ympäristölle haitallisten tukien sijaan, tukee kotimaista ja kestävästi tuotettua bio- ja aurinkoenergiaa, tuulivoimaa sekä maalämpöä.
Sosiaaliturvan leikkaukset peruutettava
Tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi vasemmistoliitto esittää toimia harmaan talouden torjumiseksi, pääomaverotuksen uudistamiseksi sekä pienituloisten tulotason parantamiseksi. Viimeksi mainittua edistäisi kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen 4 050 euroon sekä sosiaaliturvaleikkausten peruminen.
Tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi vasemmistoliitto esittää lisäksi solidaarisuusveron alarajan laskemista 70 000 euroon ja yli 100 000 euroa ylittävien vuositulojen verotuksen kiristämistä.
– Haluamme myös luopua suuria pääomatuloja suosivasta erillisestä pääomatuloverosta, ja verottaa kaikkia tuloja tasavertaisesti, olivat ne sitten palkkoja, eläkkeitä tai yritystuloja, Andersson sanoi.