Venäjällä on laajaa tyytymättömyyttä maan nykyiseen talous- ja sosiaalipolitiikkaan, sanoo Suomessa äskettäin vieraillut poliittisen taloustieteen professori Aleksandr Buzgalin Moskovan valtiollisesta yliopistosta.
Tulo- ja varallisuuserot ovat huikeat, keskiluokka on kapea ja valtaosa väestöstä on varsin köyhää. Sadan euron palkoillakin elävät maksavat tuloveroa samat 13 prosenttia kuin miljardeja omistavat oligarkit.
Länsimaissa tyytymättömyys saattaa kuulostaa oudolta: onhan täällä Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen toistuvasti uutisoitu presidentti Vladimir Putinin valtavista kannatusluvuista. Buzgalin selittää ristiriitaa jo tsaariajalta juontuvalla ajattelulla, että tsaari tai presidentti on hyvä ja hallitus on paha.
– Suurin osa venäläisistä tukee Putinin ulkopolitiikkaa, mutta ei pidä hallituksemme talous- ja sosiaalipolitiikasta.
Todellisuudessa Putin ei ole kyvytön vaikuttamaan hallitukseen, mutta näin ihmiset kokevat asian. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole väyliä, joiden kautta tyytymättömyys hallitustakaan kohtaan voisi laajasti kanavoitua ja johtaa muutoksiin.
Marxilainen ei
pääse johtopaikoille
Buzgalin itse toimii yhteiskunnallisen muutoksen puolesta yliopistoväen Alternativy-liikkeessä. Se järjestää seminaareja ja konferensseja ja julkaisee tieteellisiä kirjoja sekä Alternativy-lehteä, jossa esitellään marxilaista yhteiskuntatutkimusta. Alternativy.ru on suosittu akateeminen vasemmistolainen internetsivusto.
– Marxilaisia on Venäjän yliopistoissa ehkä 5–10 prosenttia. Osa on arvostettuja professoreja. On myös korkeassa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät esiinny avoimesti marxilaisina Venäjällä vallitsevan oikeistolaisen ideologian takia, mutta keskustelevat konferensseissamme.
Julkimarxilainen ei pääse Venäjän yliopistoissa johtaviin asemiin. Professorina Buzgalin on saanut toimia rauhassa, mutta jo 20 vuotta sitten hänelle tehtiin selväksi, että marxilaisena hänellä ei ole pääsyä laitoksensa esimieheksi tai muihin johtotehtäviin.
– Minulle se ei ole iso ongelma, Buzgalin sanoo.
Globaalin kapitalismin analyysiä
Marxilaisuutta on Venäjällä monenlaista: vanha neuvostotyylinen marxismi, venäläiseen sivilisaatioon keskittyvä nationalistinen marxilaisuus, Frankfurtin koulukunnasta vaikutteita saanut sosiaalidemokraattinen suuntaus…
Alternativy-liike edustaa Buzgalinin määritelmän mukaan kriittisen marxilaisuuden Neuvostoliiton jälkeistä koulukuntaa.
Koulukunnassa kiinnitetään huomiota historian aaltoliikkeisiin eikä uskota suoraviivaiseen edistykseen. Tältä pohjalta on analysoitu muun muassa Neuvostoliiton kehitystä ja romahdusta. Suuntaus on antistalinistinen. Se korostaa ihmisten itseorganisoitumista, ruohonjuuritason demokratiaa ja kansainvälisyyttä.
Buzgalin ja hänen kollegansa Andrei Kolganov ovat Globaali kapitalismi -teoksessaan analysoineet globaalin kapitalismin verkostomaista, kaikkialle tunkeutuvaa luonnetta, maailmanlaajuista eriarvoisuutta, uutta virtuaalista finanssipääomaa ja riiston kohdistumista entistä enemmän ihmiskunnan henkiseen luovuuteen pelkän fyysisen työn sijasta.
Nuoret aktiivit
ovat tulossa
Alternativy-liikkeen aktiiveista valtaosa on 50–70-vuotiaita, mutta toinen iso ryhmä on 20–25-vuotiaat. Välistä puuttuvat ennen kaikkea ne ikäluokat, jotka olivat nuoria aikuisia 1990-luvun taloudellisen sokkiterapian vuosina.
– Heidän täytyi olla hyvin aggressiivisia, kilpailuhenkisiä ja kyynisiä selviytyäkseen. Heistä tuli bisnesmiehiä, liberalistisia taloustieteilijöitä, juristeja tai rikollisia, mutta ei demokraattisia marxilaisia. Sosiaalisissa liikkeissä toimii tosin jonkin verran etenkin 30–40-vuotiaita naisia, Buzgalin sanoo.
Aktiivisten parikymppisten ansiosta Buzgalin suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti. Alternativyn nuorilla on esimerkiksi kuukausittaisia seminaareja, joissa esitelmiä saavat pitää vain alle 30-vuotiaat. Muut saavat ainoastaan esittää kysymyksiä.
Alternativy tekee yhteistyötä muun muassa pienten itsenäisten ammattijärjestöjen kanssa. Yhteydet valtiolliseen politiikkaan ovat vähäisempiä. Venäjän kommunistinen puolue saa Buzgalinilta kiitosta sosiaalipolitiikastaan, mutta sen valtiokeskeisyys, johon liittyy nationalismia ja ortodoksisen kirkon myötäilyä, ei istu Alternativyn painotuksiin.
– Akateemisissa piireissä marxilaisuudella menee jopa paremmin kuin aikaisemmin. Politiikasta sen sijaan puuttuu marxilainen, demokraattinen, kansainvälinen vasemmisto. Työskentelemme sen puolesta, että tulevaisuudessa olisi toisin, Buzgalin sanoo.
uutiskirje 
