Ay-liike antaa odotetusti täystyrmäyksen hallituksen pakkolaeille eli niin sanotulle kilpailukykypaketille. Kolmen keskusjärjestön – SAK:n, STTK:n ja Akavan – yhteisessä lausunnossa pidetään monia hallituksen esityksiä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisina.
SAK:n mukaan pakkolait olisivat ihmisoikeuksia rajoittavia.
– Hallituksen pakkolakiesitys on vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa. Ammattiliittojen oikeus työehtoneuvotteluihin ilman ylärajaa on ihmisoikeus, SAK:n lakimies Jari Hellsten toteaa.
Pakkolakien lausuntokierros päättyi keskiviikkona. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä ovi yhteiskuntasopimusneuvotteluille on auki, vaikka hallituksen pakkolakipaketin lainsäädäntötyö etenee.
– Pakkolait voidaan edelleen välttää, jos jokainen kolmikannan osapuoli – työnantajat, työntekijät ja hallitus – luopuu ehdottomuuksista. Helpointa ja viisainta hyvin sekavassa tilanteessa olisi, jos hallitus vetäisi koko kilpailukykypakettinsa pois ja Suomen kilpailukykyä parannettaisiin pitkäaikaisilla palkkaratkaisuilla, Palola esittää.
Palolan mielestä aikaa yritykselle on edelleen. Kertaakaan ei vielä ole päästy siihen, että liitot olisivat voineet ottaa kantaa neuvottelutulokseen.
– Mutta jos tahtoa on, sopimus on vieläkin mahdollinen.
Taloudellisista vaikutuksista kelvoton arvio
SAK:n mukaan hallitus ei pysty esittämään pakkolakien vaikutuksista uskottavaa arviota. Lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi muun muassa ostovoimaan, työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja tasa-arvoon.
– Hallitus on esityksessään sivuuttanut nämä vaikutukset kokonaan tai arvioinut ne virheellisesti, SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola korostaa.
Hallituksen analyysiä pakkolakien vaikutuksista julkiseen talouteen SAK pitää liian myönteisenä. Palkattomien arkipyhien, sairausajan palkka-alen ja vuosiloman lyhennyksen hallitus on laskenut tuottavan julkiselle sektorille suorien säästöjen lisäksi epäsuoria kuluvähennyksiä työvoiman tarpeen pienentyessä.
Rahkola huomauttaa, että epäsuorien säästöjen toteutuminen on hyvin epävarmaa.
– Hallitus ei myöskään ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja.
Samaan asiaan kiinnitti keskiviikkona huomiota myös Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo Akateemisessa talousblogissa. Uusitalon mukaan lakien vaikutus työllisyydelle voi olla jopa haitallinen.
Miljardi pois julkiselta taloudelta
SAK, Akava ja STTK arvioivat työ- ja elinkeinoministeriölle jättämässä lausunnossaan, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa.
SAK:n Rahkola hämmästelee hallituksen oletusta, ettei työehtojen heikennyksillä olisi vaikutusta palkkaneuvotteluihin.
– On selvää, että ammattiliitot pyrkivät työehtoneuvotteluissa kompensoimaan pakkolakiheikennykset palkankorotuksilla. Se vie käytännössä pohjan hallituksen odottamilta työllisyysvaikutuksilta ja niihin perustuvalta kestävyysvajearviolta.
STTK:n Palola uskoo pakkolakien johtavan repivään ja raskaaseen liittokierrokseen.
– Ellei neuvottelupöytään päästä välittömästi joulun jälkeen, liittojen valmistautuminen ensi syksyn työmarkkinakierrokseen pääsee täyteen vauhtiin. Liittokierros olisi repivä ja raskas. Ihmettelen, jos hallitus ei ota tätä viestiä tosissaan ja osaltaan mieti, miten vielä kerran voitaisiin palata yhteiseen pöytään.
Rapauttavat työelämän tasa-arvoa
Hallitus ei ole tehnyt pakkolaeista lainkaan sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka esitykset heikentävät ay-liikkeen mukaan selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä.
– Lyhennetty vuosiloma, leikattu lomaraha ja sairausajan palkan alennus kaventavat kipeimmin julkisen sektorin matalapalkkaisten naisten toimeentuloa, SAK:n Rahkola arvioi.
Myös yksityisellä sektorilla sairausajan ansioiden leikkaukset vaikuttavat ankarimmin naisiin ja pienipalkkaisiin, palkansaajakeskusjärjestöt toteavat lausunnossaan.
EK: Nopeasti eduskuntaan
Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii pakkolakeja nopeasti eduskuntaan, vaikka työnantajien mielestä esityksissä on valuvika. Säästötoimet uhkaavat jäädä määräaikaisiksi, mutta yritysten lisäkustannukset muutosturvan parantamisen myötä pysyviksi, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.
Kilpailukykypakettiin sisältyvän koulutussetelin eli muutosturvan on arvioitu aiheuttavan yrityksille jopa 100 miljoonan euron pysyvät vuotuiset kustannukset. Työterveyshuollon ulottaminen työsuhteen jälkeiseen aikaan ja uusi lomaltapaluukorvaus lisäävät niin ikään yritysten kustannuksia.
– Tässä mennään väärään suuntaan. Tavoitteena on oltava yritysten kustannustaakan keventäminen. Esitystä on korjattava siten, että toimet eivät aiheuta yrityksille kohtuuttomia kustannuksia, Oksala toteaa.
lehti 