Toimittajat joutuvat nykyään olemaan myös dramaturgeja, väittää Tampereen yliopiston tiedotusopin professori Risto Kunelius. Media suuntaa huomionsa aiempaa enemmän yhteen asiaan kerrallaan, kuten viime aikoina vaalirahoitukseen, ja viestimet kilpailevat keskenään lukijoita puhuttelevien uusien näkökulmien esiintuomisessa. Draaman hallinnasta on tullut kysytty taito.
– Pieni populismi sekä hyvässä että pahassa on vallannut alaa, Kunelius sanoi Journalismi murroksessa -kirjan (Gaudeamus, toimittanut Esa Väliverronen) julkistamistilaisuudessa torstaina.
Kirjassa on julkaistu hänen ja Jari Väliverrosen artikkeli poliittisen journalismin muutoksista 1960-luvulta tähän päivään. Artikkelista ilmenee, että toimittajan panos on aiempaa välittömämmin läsnä politiikan uutisoinnissa. Kerronnan tahtipuikko on toimittajan käsissä, eivätkä poliitikot voi olettaa automaattisesti pääsevänsä julkisuuteen omalla äänellään. Myös taustoittaminen on lisääntynyt.
Kuneliuksen mukaan toimittajan työ on muuttunut yksilösuorituksista joukkuepelin suuntaan, kun suunnitellaan isoja juttupaketteja kulloisestakin kuumasta aiheesta.
– Ollaan vähän kuin jääkiekkojoukkueessa: mietitään, mitä porukkaa peluutetaan missäkin tilanteessa.
Samat aiheet esillä kaikkialla
Kunelius pitää trendiä kiinnostavana ja näkee sen verraten myönteisessä valossa.
– Niissä asioissa, joihin huomio kiinnitetään, journalismi on parempaa kuin ennen.
Toimittajien kannalta tämä merkitsee sitä, että ammatista on tullut haasteellisempi. Huonompi puoli kehityksessä on se, että rutiininomainen perusjournalismi saattaa kärsiä.
– Se ei voi näissä paineissa ihan yhtä hyvin.
Tilaisuudessa nousi esille myös se, että moninaisuus kärsii, kun kaikissa viestimissä keskitytään yht’aikaa samaan aihepiiriin.
– Monissa tutkimuksissa on todettu, että kilpailu lisää pikemminkin laumasieluisuutta kuin moninaisuutta, kertoi viestinnän tutkija Laura Juntunen.
Kohut erilaisista asioista sekä alkavat että päättyvät eri viestimissä kuta kuinkin samanaikaisesti. Esimerkiksi keskustelu vanhusten kohtelusta katkesi taannoin kuin veitsellä leikaten ennen kuin se äskettäin alkoi uudelleen.
Jokelassa toimittiin ”normaalisti”
Juntunen syventyy omassa artikkelissaan Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien käsittelyyn mediassa. Varsinkin Jokelan tapauksen yhteydessä nousi eettisiä kysymyksiä siitä, kunnioittivatko tapahtumapaikalle menneet journalistit riittävästi uhrien omaisten ja silminnäkijöiden tunteita ja intimiteettiä.
– Ulkopuolinen kritiikki koulusurmien yhteydessä yllätti journalistit, koska he pitivät toimintaansa normaalina, journalisteja haastatellut Juntunen sanoi.
Juuri automatisoituneihin toimintamalleihin tulisi Juntusen mielestä kiinnittää huomiota ja tarkastella niitä myös eettiseltä kannalta. Jokelan jälkeen lehtitaloissa kiinnitettiin huomiota organisaation hallintaan, käskyvaltasuhteisiin ja kenttätyön koordinointiin, mutta syvällisempi eettinen pohdiskelu jäi vähäisemmäksi.
Kirjan toimittanut professori Esa Väliverronen tähdensi, että journalismi joutuu avautumaan yhä enemmän ulkoiselle kritiikille. Yhtä tärkeää on journalistikunnan sisäinen keskustelu ja itsearviointi.
– Journalismilla on iso rooli siinä, miten ohjataan keskusteluja. Journalistien pitäisi tunnistaa oma roolinsa.
uutiskirje 
