Kaupunki vastaa taantumaan leikkauksilla ja lainanotolla
Helsingin verotulot jäävät kuluvana vuonna noin 70 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin viime vuonna ja lähes 200 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua pienemmäksi.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan pääkaupungin oikea vastaus tässä taantuman aikaansaamassa tilanteessa on eri kuin naapurikaupunkien Espoon ja Vantaan. Niiden vastaus tulee olemaan kunnallisveron nostaminen.
Pajunen esittää perjantaina julkistetussa ensi vuoden talousarvioesityksessään Helsingin kunnallisveroprosentin pitämistä ennallaan 17,5:ssä. Myös yleinen kiinteistöveroprosentti säilyy 0,7:ssä. Sen sijaan vakituisissa asuinrakennuksissa otetaan käyttöön valtion säätämä uusi kiinteistöveron alaraja 0,32 prosenttia. Aikaisempi alaraja oli 0,22 prosenttia.
Erilaisilla – erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuvilla – leikkauksilla Pajusen talousarvioehdotuksessa tavoitellaan 24 miljoonan euron säästöjä. Todellisuudessa menojen leikkaus on kuitenkin 75 miljoonaa euroa. Tämä on seurausta siitä, että eri hallintokunnat kattavat tulevan palkkaratkaisun tuomat kustannukset sekä kustannustason nousun omista määrärahoistaan.
Ei veronkorotusta – vielä
Vasemmistopuolueiden taholta kuulluissa alustavissa kannanotoissa esille otettu kunnallisveron korottaminen leikkausten sijasta ja lainanoton rinnalla ei ”tässä tilanteessa” ole Pajusen mielestä järkevää, mutta hänkin tekee varauman sanomalla, ettei veronkorotusten aika ole vielä.
Lainakannan kasvukierteestä Helsinki tulee Pajusen kaavailuissa pääsemään eroon aikaisintaan meneillään olevan, vuonna 2012 päättyvän valtuustokauden jälkeen. Siihen mennessä kaupungin lainakanta tulee lähes kolminkertaistumaan 659 miljoonasta eurosta liki kahteen miljardiin euroon. Vuoden 2012 lopussa Helsingissä olisi näin lainaa 3 390 euroa asukasta kohden.
Pääkaupungin talous on edelleen riippuvainen Helsingin Energian ja muiden liikelaitosten tuloksesta. Ilman niistä tehtävää tuloutusta jää kaupungin ensi vuoden tuloslaskelmassa ”viivan alle” lähes 300 miljoonaa euroa.
Toimintamenoihin iso leikkaus
Pajusen talousarvioesitys pohjautuu kaupunginhallituksen eri hallintokunnilta saamiin esityksiin. Niiden kädet sidottiin säästövelvoitteisiin. Jokaisen hallintokunnan oli laadittava esitys, joka sisälsi 1,5 prosentin säästöt. Vain opetustoimen sallittiin poiketa tästä linjasta.
Pajunen perusteli tätä menettelytapaa sillä, että näin otettiin käyttöön paras osaaminen ja tieto kullakin sektorilla.
Hallintokuntien säästöjä sisältävät esitykset tarkoittavat, että ne ovat joutuneet vähentämään toimintamenojaan. Kun viime vuosina on toimintamenoja kasvatettu keskimäärin kuusi prosenttia, tulevat ne kuluvana vuonna reaalisesti laskemaan kaksi prosenttia. Veronmenetykset tulevat seuraavina vuosina jatkumaan, samoin myös säästöt toimintamenoissa.
Säästökohteiden etsimisessä kaupunginjohtaja menee hallintokuntien selän taakse. Kohteiden etsiminen jää niiden tehtäväksi ja Pajunen tyytyy korostamaan tässä työssä tuottavuuden lisäämisen tärkeyttä.
Henkilökunta vähenee eläkkeelle
Pajunen viittasi tiedotustilaisuudessaan myös pääkaupungin taloussuunnittelussa käyttöön otettuun uutuuteen. Suunnittelun punaisena lanka on nyt kaupunginvaltuuston vuosiksi 2009–2012 hyväksymä strategiaohjelma. Se sisältää muun muassa kaupungin hyvinvointipalvelu- ja kilpailukykyyn vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan alkavan vaikuttaa nopeastikin.
Kaupungin taloutta raskaimmin koetteleva sosiaalitoimi joutuu Pajusen kaavailuissa kiristämään menotalouttaan seitsemällä miljoonalla eurolla kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna.
Vakinaisen henkilöstön irtisanomisiin tai lomautuksiin ei kaupunginjohtajan mukaan lähdetä.
Tosiasiassa menojen leikkaus tulee merkitsemään kaupungin henkilöstön määrän supistumista. Tämä tapahtuu siten, että edessä olevaa väen katoa eläkkeelle ei täysimääräisesti korvata palkkaamalla uutta henkilökuntaa.
Investoinnit jatkuvat voimakkaina
Helsinki ei keskeytä voimakasta investointitoimintaansa. Tämän opin se on ottanut 1990-luvun laman aikana tehdyistä virheistä.
Investointeja jatketaan muun muassa rakennusten peruskorjaamisessa, liikennehankkeissa ja uusien asuinalueiden rakentamisessa. 782 miljoonan euron investointipaketista haukkaavat suurimman palan hanasaaren muutostyöt (45 miljoonaa euroa).
Kaupunginhallitus aloittaa Pajusen esityksen käsittelyn maanantaina. Tulevan vuoden budjetti päätetään kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa.
uutiskirje 