Eurooppaan ulottunut pakolaiskriisi teki hetkessä tutkijantyöstäkin ajankohtaisen, kun pakolaisia rynnisti tänä syksynä Suomeen tuhansittain muutaman kuukauden sisällä. Näin kuvailee Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija, dosentti Kari Laitinen.
Laitinen on johtanut loppusilausta vaille olevaa tutkimusprojektia Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi. Sen on tilannut valtioneuvoston kanslia.
Tutkimushanke pantiin alulle jo pari vuotta sitten eikä se suoranaisesti liity tämän syksyn tapahtumiin, mutta on tietenkin nyt hyvin ajankohtainen. Tutkimuksella tuotetaan valtioneuvostolle tiivis tilannekuva ja trendiennuste ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kokemuksellisesta turvallisuudesta ja erilaisista ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä turvallisuusilmiöistä.
Projektin toinen päätoiminen tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen sanoo, että koko maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelua on vaivannut kaksi systemaattista epäkohtaa: maahanmuutosta puhutaan liian yleistävästi ja ongelmia käsitellään pintapuolisesti menemättä niiden juurisyihin.
Tutkimuksella on ollut käytössään runsaasti aineistoa, kuten aikaisempia tutkimuksia, erilaisten toteutettujen hankkeiden tuloksia, nimettömänä kerättyjä asiantuntijoiden arvioita ja viranomaiskäyttöön tarkoitettua materiaalia. Aineistoa on tuotettu myös yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kanssa.
Raportista huokuu huolestuneisuus
Sekä Laitinen että Jukarainen sanovat, että heidän tutkimusraportistaan huokuu huolestuneisuus. Tutkijat ovat tutustuneet myös Ruotsin maahanmuutto- ja pakolaistilanteen kehitykseen. He sanovat, että siellä kehitys on edennyt joidenkin turvallisuuskysymysten osalta varsin hankalaksi.
Laitinen sanoo, että Ruotsin turvallisuusviranomaisten mukaan joillakin maahanmuuttajavaltaisilla alueilla on syntynyt ongelmia.
– Meilläkin tiettyjen kaupunkien alueellinen erilaistumiskehitys on tuoreiden tutkimusten mukaan jo edennyt ja monet asiantuntijat ovat todenneet kotouttamistoimien paikoin epäonnistuneen. Pohjoismaista voidaan ottaa oppia, kun kehitetään seurantaindikaattoreita ulkomaalaistaustaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden arvioimiseksi ja toimenpiteitten kehittämiseksi.
Jukaraisen mukaan maahanmuutosta seuranneista hankalistakin lieveilmiöistä pitäisi avoimesti keskustella.
– Pitäisi etsiä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten kanssa yhdessä niihin korjauskeinoja. Avoin, asiallinen ja dialogiin pyrkivä keskustelu on paras tapa hillitä ääri-ilmiöitä, puoleen ja toiseen. Tätä on vain nykyisin lähes mahdotonta käydä.
Tarvittaisiin kattava maahanmuuttopolitiikka
Ongelmien ytimessä on suomalainen maahanmuuttopolitiikka. Tutkijat sanovat, että nykyinen politiikka ja sen mukainen käytäntö on mitoitettu toisenlaisiin olosuhteisiin eikä tähtää riittävästi ulkomaalais- tai suomalaistaustaisten turvattomuuskokemuksien ennalta ehkäisemiseen.
Jukarainen pohtii ghettoutumista ehkäiseviä toimia:
– Akuuttien syliin tulevien ongelmien hoitamisen lisäksi maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa ruohonjuuritasolla esimerkiksi sen pohtimista, olisiko kotoutumisen kannalta mielekästä ohjata vieraskielisiä oppilaita useisiin eri kouluihin, jotta esimerkiksi suomenkielen oppiminen olisi mahdollisimman hyvää. Tätä keinoa on kokeiltu esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Tutkijat ovat kysyneet asiantuntijoilta, olisiko tarpeen lisätä ulkomaalaistaustaisten opettajien ja poliisien määrää ammattikuntien diversiteetin lisäämiseksi. Vastaukset ovat pääosin myönteisiä.
Tutkimuksessa käsitellään myös ulkomaalaistaustaisten ihmisten rikollisuutta. Siinä todetaan, että tulee kiinnittää huomio rikollisuuden mahdollisiin juurisyihin, kuten ulkopuolisuuden kokemukseen ja työllistymisen esteisiin.
Jukarainen sanoo, että tällöin joudutaan kysymään monia sensitiivisiä kysymyksiä.
Tarvitaan Euroopan yhteinen ratkaisu
Laitinen kiteyttää Euroopan valtioiden isoimmaksi huoleksi tällä hetkellä kyvyn huolehtia jatkossakin kaikkien maassa asuvien hyvinvoinnista. Hänen mukaansa myös Schengen-järjestelmän tulevaisuus on uhattuna.
Laitinen toteaa, että vakavat ilmasto-ongelmat saattavat luoda entisestään painetta huolehtia suuresta määrästä pakolaisia.
– Jos yhteisiä ratkaisuja ei eurooppalaisissa pöydissä löydy, ollaan tilanteessa, että yhä useammat valtiot alkavat rakentaa kansallisia muureja.
”Ei syytä paniikkiin”
Ei syytä paniikkiin, ei Suomessa eikä Pohjoismaissa, sanoo maahanmuuttoasioihin perehtynyt Akatemian tutkijatohtori Anitta Kynsilehto.
Akatemian pestiinsä Kynsilehto muutti elokuussa Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskukseen vanhemman tutkijan paikalta Ruotsin Uppsalassa sijaitsevasta Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista.
Kynsilehto on kiertänyt työnsä puolesta paljon maailmaa, erityisesti Afrikassa, Lähi-idässä ja Välimeren alueella. Marraskuussa hän oli tutustumassa Kreikan ja Makedonian rajalla pakolaistyöhön. Haastattelua seuraavana päivänä hän oli lähdössä Euroopan parlamenttiin puhumaan rajojen militarisoitumisesta.
– En halua vähätellä pohjoismaisia maahanmuutosta aiheutuvia ongelmia, mutta paniikkireaktiot ovat liioittelua. Kun vertaan ruotsalaisia korkean riskin alueita lähiöihin, joita olen nähnyt Pariisissa ja Marseillessa, niin kyllä ne ovat vähän eri luokkaa.
Silti Kynsilehto myöntää, että Malmössa ja Göteborgissa on myös pahoja ongelma-alueita.
Ihmisiä ei heitteille
Kynsilehto kiittelee, että Suomessa maahanmuuttoasiat on ylipäätänsä hoidettu varsin mallikkaasti ja vastuullisesti. Täällä ei ihmisiä jätetä heitteille.
– Se mikä on ollut Suomessa hienoa verrattuna moniin maihin on, että täällä on lähtökohtaisesti ihmisille pyritty järjestämään joku paikka asua. Ja tämä on tapahtunut äärimmäisen nopeassa aikataulussa. Vertaan tilannetta vaikka Englannin kanaalin rannan Calais’n leireihin tai Pariisin katuihin. Kaikki maat eivät ole vastanneet samalla tavalla pakolaisten saapumiseen kuin Suomi.
– Pitää vielä lisätä, että paitsi että viranomaiset ja järjestökenttä ovat toimineet esimerkillisesti, niin myös yksityiset ihmiset ovat lähteneet hienosti mukaan avustustyöhön.
Kynsilehto sanoo, että Suomessa asiat ovat hallinnassa, kun tilannetta vertaa vaikka Pohjois-Afrikkaan tai Syyrian naapurimaihin.
– Mikä näyttää täällä nyt ehkä hallitsemattomalta, on laajemmassa perspektiivissä vielä hallittua ja hyvin organisoitua toimintaa.
Populistinen maahanmuutto-ohjelma
Liioitteluna Kynsilehto pitää Suomessa eräissä piireissä levitettyä hätätilaretoriikkaa.
– Kun Ruotsissa todetaan, että se on pakolaisten osalta täynnä, niin Suomessa säikytään, että onkohan Suomikin täynnä. Ruotsin kohdalla arvio on kuitenkin perusteltua. Täällä tarvitsee nyt vain hengittää syvään ja katsoa, mikä tilanne on oikeasti.
– Paniikin lietsominen ei ole järkevää kenenkään kannalta. Minusta se on vastuutonta toimintaa.
Kynsilehto sanoo, että hätätilan lietsominen antaa voimia äärimmäisiin toimiin suuntautumiselle.
– Silloin voi helposti tulla fiilis, että ongelman hoito pitää ottaa omiin käsiin.
Hallituksen äskeistä 80 kohdan maahanmuutto-ohjelmaa Kynsilehto pitää populistisena.
– Siinä puhutaan sitä sun tätä ja sekoitetaan asiat keskenään. Se on ehkä vain näyttö siitä, että nyt asiat on otettu vakavasti. Sinänsä en usko, että maassa on katastrofaalinen tilanne, että se olisi vaatinut tuollaisen 80 kohdan ohjelman.
Anitta Kynsilehto sanoo, että paniikin lietsominen maahanmuuttoasioissa on vastuutonta.