SOSTE arvioi, että Suomen velkasuhde kääntyy laskuun vuonna 2030, kun verotusta kiristetään 6 miljardilla eurolla ja julkisia investointeja lisätään 10 miljardilla eurolla vuosina 2027–2033.
– SOSTEn laskelmat näyttävät, että oikeanlainen julkisten investointien ja veronkorotusten yhdistelmä olisi tehokas ja kivuton keino ratkaista Suomen julkisen talouden ongelmat. Investoinnit, koulutustaso ja talouskasvu ovat jääneet Suomessa selvästi jälkeen verrokkimaiden kehityksestä, minkä vuoksi talous kaipaa merkittäviä julkisia panostuksia. Niiden synnyttämä talouskasvu saisi puolestaan velkasuhteen laskevalle uralle vuonna 2030, toteaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Ehdotukset sisältyvät SOSTEn lausuntoon parlamentaariselle finanssipoliittiselle työryhmälle, joka arvioi ensi vuoden alkupuolella seuraavan vaalikauden sopeutustarvetta.
SOSTEn politiikkasuositukset kiihdyttävät talouskasvun 1,3 prosentista 1,9 prosenttiin vuodessa, minkä seurauksena julkinen velkasuhde on 8 prosenttiyksikköä matalammalla ja bruttokansantuotteen (BKT) volyymi 11 miljardia euroa korkeammalla vuonna 2033. Vuodesta 2031 alkaen velkasuhde alenee 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa – eli velkajarrun edellyttämää vauhtia.
Verotoiminaan SOSTE ehdottaa muun muassa terveysveron käyttöönottoa, yhteisöveron korotusta, valmisteverojen sitomista hintatasoon ja listaamattomien yhtiöiden osinkojen verottamista.
Verotuloja 4,3 miljardia lisää
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt laskea Suomen yhteisöverokantaa 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027, vaikka se on jo valmiiksi EU:n keskiarvoa matalampi. Tutkimuskirjallisuuden mukaan yhteisöverokannan alentamisella ei ole mainittavaa vaikutusta talouskasvuun. Mikäli yhteisöverokannan alennus perutaan vuonna 2027 ja yhteisöveroa korotetaan vielä 2 prosenttiyksiköllä Norjan ja Tanskan tasolle, Suomen verotulot kasvavat 1,6 miljardilla eurolla, SOSTEn lausunnossa todetaan.
Lisäksi Orpon hallitus keventää verotusta nimellisesti 1,3 miljardin euron edestä ensi vuonna. Jos kyseiset veronkevennykset perutaan, verotulot kasvavat 1,1 miljardilla eurolla.
Yhteensä SOSTEn esittämät veromuutokset lisäisivät Suomen verotuloja noin 4,3 miljardilla eurolla.
Kyyrönen teki lausuntoa varten laskelmia Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla.
VM jättää sopeuttamisen kielteiset vaikutukset huomiotta
SOSTEn mukaan sen laskelmat osoittavat myös, että valtiovarainministeriön (VM) sopeutussuosituksiin liittyy poikkeuksellisen suuria riskejä. Niiden seurauksena Suomen velkasuhde saattaa nousta jopa 8 prosenttiyksikköä korkeammalle ja BKT:n volyymi heikentyä peräti 14 miljardilla eurolla vuonna 2033.
Riskit johtuvat siitä, että valtiovarainministeriön sopeutustarpeita koskevissa laskelmissa ei huomioida sopeutuksen kaikkia kielteisiä vaikutuksia, kuten suhdannesidonnaisten menojen kasvua.
– Valtiovarainministeriö jättää sopeutuslaskelmissaan huomiotta esimerkiksi työttömyysetuusmenot, jotka kasvavat sopeutuksen myötä. Lisäksi laskelmissa oletetaan, että sopeutus heikentää talouskasvua epärealistisen vähän. Tutkimuskirjallisuuden perusteella sopeutuksen kielteiset vaikutukset ovat selvästi suurempia, huomauttaa Kyyrönen.
Euroopan komissio sijoitti Suomen vastikään EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle muun muassa siitä syystä, että terveydenhuollon hoivavaje on noussut huolestuttavalle tasolle.
SOSTE korostaa, että julkisia investointeja tulee suunnata myös väestön hyvinvointia edistäviin kohteisiin, joilla on pitkän aikavälin säästövaikutuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen ennaltaehkäisevään työhön ja julkiseen perusterveydenhuoltoon investoiminen säästää kalliin erikoissairaanhoidon kustannuksia sekä edistää työvoiman terveyttä ja tuottavuutta.
uutiskirje 