Keskustan ja Juha Sipilän johtama kolmen S:n porvarihallitus ilmoitti valtaan päästyään näyttävästi, että se, toisin kuin maan aiemmat hallitukset, tekee päätöksiä rivakasti ja pelotta varsinkin vaikeissa asioissa.
Päätöksiä onkin tullut. Monet niistä on kuitenkin peruttu. Monesti syynä on ollut hutilointi ja vaikuttavuusarvioiden puute. Sotepäätös tehtiin, mutta se edellyttää vielä monta taistelua ennen kuin se on lakeina voimassa.
Ylipäätään hallituksen suhtautumista asianntuntijoihin ja vaikutusarviointiin on arvosteltu monelta suunnalta. Esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointia ei ole.
Ensi vuoden budjetin sisältämien veromuutosten hallitus arvioi hienokseltaan tasaavan tuloeroja Suomessa, mutta vaikutuksia ei ole missään laskettu.
Isoa ja pientä
Pienempi pyörtäminen oli jo elokuussa tehty päätös luopua aiemmin päätetystä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhdistämisestä.
Syksyä on kuitenkin sävyttänyt useampi näyttävä vääntö edes takaisin, yhtenä keskeisimmistä niin sanottu yhteiskuntasopimus, jolla on tarkoitus nostaa Suomen kilpailukykyä maailman markkinoilla. Hallitus ei ole saanut työmarkkinajärjestöiltä siitä esitystä, vaikka on hallitusohjelman sopimisesta lähtien asettanut aikarajoja ja kiristänyt ylimääräisellä 1,5 miljardin euron leikkauspaketilla.
Yhteiskuntasopimusta ei saatu, mutta lisäleikkaukset ovat kansalaisten onneksi myös vaiheessa. Yhteiskuntasopimus voidaan toki vielä saada. Moni taho ennustaa tai ainakin toivoo, että tammikuussa jatketaan neuvotteluja.
Vuorotteluvapaata kuitenkin lyhennettiin ja sen ehtoja kiristettiin. Ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten leikkaus siirrettiin vuodella.
Pakolla
Hallitus ajaa yhteiskuntasopimuksen ohella työelämään liittyviä pakkolakeja. Palkansaajille se voi merkitä lyhyempiä lomia ja palkattomia sairaspäiviä.
Aiemmin syksyllä hallitus suunnitteli ylityö- ja sunnuntailisien leikkauksia, mutta perui ne. Pääministeri ilmoitti, että sen sijaan leikataan lomarahoista. Hallitukselle näytti tulevan yllätyksenä, että kaikki palkansaajat eivät saa lomarahoja, joten jotta kaikilta voisi tasapuolisesti leikata lomarahoista, pitää ne ensin lailla säätää kaikille.
Nyt hallitus aikoo lyhentää lomia ja siirtää sairastamiskuluja työntekijöille.
Perustuslakikin liittyy pakkolakeihin sopimusoikeuden osalta. Tästä hallitus ilmoitti teettäneensä selvitykset juurta jaksain virkavastuulla. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että selvitykset tarkoittivat taustakeskusteluja ja joitakin lyhyitä muistioita.
Myös lakipaketin sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt tekemättä.
Lisäksi lakipaketin lausuntokierrokseenkin liittyi outoutta. Helsingin Sanomien haltuun saamien asiakirjojen perusteella hallituksen lausuntokierrokselle lähettämästä pakkolain versiosta on poistettu tärkeitä kohtia.
Eläkeläiset suuttuivat
Myös eläkeläisten asumistuen leikkaus oli monivaiheinen episodi. Hallitus aikoi lopettaa eläkeläisten asumistuen yhdistämällä sen yleiseen asumistukeen.
Eläkeläisten oikeuksiin puuttuminen on aina riskaabeli veto. Kansalaiset ovat köyhän vanhuksen puolella, eläkeläiset järjestivät mielenosoituksia ja oppositio teki asiasta välikysymyksen. Hallitukselta oli taas jäänyt vaikutusarviointi vaiheeseen ja vihreät tarjosikin sen käyttöön eduskunnan tietopalvelulla teetetyt laskelmat leikkausten vaikutuksista eläkeläisten toimeentuloon. Laskelmat sisälsivät häijyjä lukuja.
Ensin leikkausta pienennettiin kolmanneksella. Lopulta hallitus veti päätöksensä kokonaan takaisin. Sen sijaan eläkkeensaajien asumismenoihin vaikuttavat asumismenot jäädytetään ensi vuonna.
Harmaata taloutta
Hallitus on vahvan kansalaispainostuksen alla pyörtänyt myös harmaata taloutta sivuavia päätöksiä.
Ensin marraskuussa meni nurin niin sanottu aktiivisen katumisen laki eli rikkaiden armahduslaki, jolla olisi voinut tunnustaa ulkomaille suuntautuneen veronkiertonsa ja säästyä rangaistukselta.
Myös pörssiomistusten piilottamista helpottavista hallintarekistereistä hallitus luopui. Asia meni sotkuiseksi, kun valtiovaranministeri Alexander Stubb (kok.) erehtyi vääristelemään totuutta eduskunnan edessä siitä, kuinka moni asiantuntijataho puolsi hanketta.
Hallitus myös näki parhaaksi palauttaa poliisille 6,4 miljoonaa leikattavaksi suunniteltuja euroja harmaan talouden torjuntaan, mikä on järkevää, koska rahat tuppaavat tulemaan moninkertaisina takaisin.
lehti 