KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Patoallas uhkaa hukuttaa mundurukujen maat

Patohanke uhkaa munduruku-intiaaneja.

Patohanke uhkaa munduruku-intiaaneja. Kuva: Projeto Luz e Vida: Missão Amazônia/CC BY-SA 2.0

Amazonin sivujokeen kaavailtu vesivoimalaitos tuottaisi Brasilialle valtavasti sähköä.

Sawré Muybu, Brasilia – IPS/Fabiana Frayssinet
9.1.2016 9.56
Fediverse-instanssi:

Illan hämärtyessä munduruku-intiaanit lähtevät kalalle Amazonin sivujoelle Tapajósille. Tunnelmaa varjostaa ”paha henki” eli valtava patohanke, jota Brasilia puuhaa Sao Luiz Tapajós -joelle.

– Joki on äitimme, sen kalat rintamaitomme. Kun patoallas täytetään, kasvit ja eläimet katoavat, suree Sawré Muybun kylän opettaja Delsiano Saw.

Vesi peittää aikanaan 330 neliökilometriä maata, mukaan lukien 178 asukkaan Sawré Muybun kylän, josta jää vain saari patoaltaaseen.

Sao Luiz Tapajósin vesivoimalan tehon lasketan nousevan 8 040 megawattiin – Suomen noin 220 vesivoimalan yhteenlaskettu teho on 3 100 megawattia.

Suurvoimalan ja -padon lisäksi valtio kaavailee Tapajósin varrelle kuutta pienempää yksikköä. Megarakennelmien on määrä valmistua vuoteen 2024 mennessä, ja projekti maksaa noin seitsemän miljardia euroa.

Suojelu lakkaa

Ympäristölupaprosessit ovat jarruttaneet hanketta.

– Patojen kasaantuva vaikutus on valtava. Ympäristöasiantuntijat ovat osoittaneet, että padot tappavat joen. Mikään joki ei selviä seitsemästä padosta, varoittaa sosiologi Mauricio Torres Länsi-Parán yliopistosta.

Parintuhannen kilometrin pituinen Tapajós virtaa liki puolet matkasta Amazonin sademetsän parhaiten säästyneillä alueilla. Brasilian hallitus on kuitenkin poistanut alueelta suojelustatuksen voidakseen rakentaa patoja. Suojelualueelle niitä ei maan lain mukaan saisi tehdä.

Munduruku-intiaaneja asuu alueella noin 12 000. Historiallisesti kansa on ollut sotaisa, ja nykyisinkin mundurukut maalaavat kasvonsa perinteisin kuvioin lähtiessään kaupunkeihin osoittamaan mieltään patohanketta vastaan.

– Emme lähde mailtamme. Lain mukaan meitä ei voi siirtää, jollei syynä ole alkuperäisasukkaita tappava sairaus, sanoo Sawré Muybun kyläpäällikkö Juarez Saw.

Shamaani huolissaan

Kylä sijaitsee mundurukujen perimätiedon mukaan heidän esi-isiensä syntymä- ja hautapaikalla.

Kylän shamaani Fabiano Karo pelkää menettävänsä perinteiset lääkekasvinsa ja mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan, jos kylä jää veden alle.

– Tämä satuttaa paitsi mundurukuja, myös viidakkoa ja jokea, Karo vakuuttaa seremoniamajassaan, jossa hän hoitaa ”hengen ja ruumiin sairauksia”.

Myös yliopistotutkijoiden mukaan patoallas on kaksinkertainen ekokatastrofi. Pato hukuttaa ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja, ja niiden hajoamisesta syntyvä metaani on lisäksi voimakas kasvihuonekaasu.

– Pato vaikuttaa erityisesti vesiekosysteemiin, koska monet Amazonian kalat vaeltavat ylävirtaan kutemaan, selittää ekologi Ricardo Scuole Länsi-Parán yliopistosta.

Strateginen investointi

Brasilian hallitus pitää Tapajósin patoja strategisena investointina, koska ne tuottaisivat energiaa paitsi lähiseudulle, myös teollistuneeseen Kaakkois-Brasiliaan.

– Ilman näitä vesivoimaloita maamme kärsii sähkökatkoista, sanoo Santarémin suunnittelupäällikkö José de Lima. Santarém on noin 300 000 asukkaan kaupunki Tapajósin ja Amazonin yhtymäkohdassa.

Patoja vastustavaa kansanliikettä johtava pappi Edilberto Sena painottaa, että padot eivät hyödytä paikallisia asukkaita.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Energiaa tarvitsevat isot kaivosyhtiöt sekä São Paulon ja Rio de Janeiron markkinat.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusi kestävän kehityksen raportti tuo enimmäkseen huonoja uutisia.

Globaalit kehitystavoitteet historiallisen heikossa hapessa

Katoamisen seuraukset vaikuttavat suhteettoman voimakkaasti naisiin, alkuperäiskansoihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Arkistokuvassa sotilaiden seksiorjaksi joutunut nainen todistaa oikeudessa vuonna 2012.

Guatemalan salaiset sotilasarkistot kätkevät kymmenien tuhansien kadonneiden kohtalon

Himalajan vuoristo on lumileopardien elinympäristöä Keski-Aasian vuoriston ohella. Vaarantunut laji elää 500–5 800 metrin korkeudessa eikä näyttäydy helposti.

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

Buenos Airesin kaupunginhallituksen mainosjuliste, jossa esitellään katukauppiaiden häätämistä ja ”lain ja järjestyksen” politiikkaa.

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

Uusimmat

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä viettää tällä viikolla kesäkokousta Jyväskylässä.

Koulutusta, ympäristöpolitiikkaa ja asevarustelua – Näin vasemmistoliiton kansanedustajat linjasivat kesäkokouksessa

"Me tarvitsemme poliittisia vaihtoehtoja, emmekä velkajarrupuolueiden huutokauppaa siitä, kuka lupaa kaikkein "kovimpia" päätöksiä", sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Uusi miljardileikkaus sote-rahoitukseen johtaisi hoitajien massairtisanomisiin, varoittaa vasemmistoliiton Pekonen

Škoda Transtech irtisanoo.

”Haluammeko Suomessa edelleen valmistaa asioita itse?” – Škoda Transtech irtisanoo 117 työntekijää

Keinovalikoimamme osoittaa, että julkista taloutta on mahdollista sopeuttaa ilman, että ihmisten hyvinvoinnista ja palveluista leikataan, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Koskela: Velkajarrua ei tule kukaan noudattamaan – Vasemmistoliitolta yhdeksän miljardin sopeutuskori

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkijat löysivät maapallolta kolmoissymmetrialinjan, joka lävistää Suomen pituussuunnassa – ”Tämä ei ole lainkaan itsestään selvää”

 
02

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

 
03

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

 
04

Riikka Purra on oikeassa Saksan poliittisen myllerryksen merkityksestä – AfD:n nousu paljastaa Euroopan syvemmän kriisin

 
05

Vasemmistosta tyrmäys Lindénin sote-leikkurille: ”Katin kontit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Eero O. kävi täällä – eikä kalpene säveltäjänä Chydeniukselle

26.08.2026

Tutkijat löysivät maapallolta kolmoissymmetrialinjan, joka lävistää Suomen pituussuunnassa – ”Tämä ei ole lainkaan itsestään selvää”

26.08.2026

Pitkäaikaistyöttömien määrä ylittänyt 1990-luvun laman tason – ”Tämä joukko tarvitsee aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ei kokoomuskellokkaiden viisastelua”

25.08.2026

Kehitysvammaliiton toiminta vaarassa loppua – Muutosneuvottelut alkavat välittömästi

25.08.2026

”Maailma, joka ei ole oikeudenmukainen” – Kiinalaiskirjailija Lao She kuvasi taidolla yhteiskunnallisia epäkohtia

25.08.2026

Riikka Purra on oikeassa Saksan poliittisen myllerryksen merkityksestä – AfD:n nousu paljastaa Euroopan syvemmän kriisin

25.08.2026

Yle: Demarikannattajat haluavat hallitukseen vasemmistoliiton, mutta eivät kokoomusta – ”Näin tämä on aina ollut ja tulee olemaan”

24.08.2026

Vasemmistoliitto asetti uusia ehdokkaita Helsingissä: Viisi uutta nimeä ehdokaslistalle

24.08.2026

Globaalit kehitystavoitteet historiallisen heikossa hapessa

23.08.2026

Arttu Tuomisen uusi mestariteos Hydra repii sydämen riekaleiksi

23.08.2026

Guatemalan salaiset sotilasarkistot kätkevät kymmenien tuhansien kadonneiden kohtalon

23.08.2026

Villikoirat ja muovijäte valtaavat lumileopardien elintilaa Itä-Himalajalla

22.08.2026

Buenos Aires siivoaa kauppiaat ja kodittomat kaduilta kovin ottein

22.08.2026

Historiaa niin, että herkempää hirvittää, kun Niklas Natt och Dag kirjoittaa esi-isistään raakuuksien Ruotsissa 1400-luvulla

22.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset