KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Patoallas uhkaa hukuttaa mundurukujen maat

Patohanke uhkaa munduruku-intiaaneja.

Patohanke uhkaa munduruku-intiaaneja. Kuva: Projeto Luz e Vida: Missão Amazônia/CC BY-SA 2.0

Amazonin sivujokeen kaavailtu vesivoimalaitos tuottaisi Brasilialle valtavasti sähköä.

Sawré Muybu, Brasilia – IPS/Fabiana Frayssinet
9.1.2016 9.56

Illan hämärtyessä munduruku-intiaanit lähtevät kalalle Amazonin sivujoelle Tapajósille. Tunnelmaa varjostaa ”paha henki” eli valtava patohanke, jota Brasilia puuhaa Sao Luiz Tapajós -joelle.

– Joki on äitimme, sen kalat rintamaitomme. Kun patoallas täytetään, kasvit ja eläimet katoavat, suree Sawré Muybun kylän opettaja Delsiano Saw.

Vesi peittää aikanaan 330 neliökilometriä maata, mukaan lukien 178 asukkaan Sawré Muybun kylän, josta jää vain saari patoaltaaseen.

Sao Luiz Tapajósin vesivoimalan tehon lasketan nousevan 8 040 megawattiin – Suomen noin 220 vesivoimalan yhteenlaskettu teho on 3 100 megawattia.

Suurvoimalan ja -padon lisäksi valtio kaavailee Tapajósin varrelle kuutta pienempää yksikköä. Megarakennelmien on määrä valmistua vuoteen 2024 mennessä, ja projekti maksaa noin seitsemän miljardia euroa.

Suojelu lakkaa

Ympäristölupaprosessit ovat jarruttaneet hanketta.

– Patojen kasaantuva vaikutus on valtava. Ympäristöasiantuntijat ovat osoittaneet, että padot tappavat joen. Mikään joki ei selviä seitsemästä padosta, varoittaa sosiologi Mauricio Torres Länsi-Parán yliopistosta.

Parintuhannen kilometrin pituinen Tapajós virtaa liki puolet matkasta Amazonin sademetsän parhaiten säästyneillä alueilla. Brasilian hallitus on kuitenkin poistanut alueelta suojelustatuksen voidakseen rakentaa patoja. Suojelualueelle niitä ei maan lain mukaan saisi tehdä.

Munduruku-intiaaneja asuu alueella noin 12 000. Historiallisesti kansa on ollut sotaisa, ja nykyisinkin mundurukut maalaavat kasvonsa perinteisin kuvioin lähtiessään kaupunkeihin osoittamaan mieltään patohanketta vastaan.

– Emme lähde mailtamme. Lain mukaan meitä ei voi siirtää, jollei syynä ole alkuperäisasukkaita tappava sairaus, sanoo Sawré Muybun kyläpäällikkö Juarez Saw.

Shamaani huolissaan

Kylä sijaitsee mundurukujen perimätiedon mukaan heidän esi-isiensä syntymä- ja hautapaikalla.

Kylän shamaani Fabiano Karo pelkää menettävänsä perinteiset lääkekasvinsa ja mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan, jos kylä jää veden alle.

– Tämä satuttaa paitsi mundurukuja, myös viidakkoa ja jokea, Karo vakuuttaa seremoniamajassaan, jossa hän hoitaa ”hengen ja ruumiin sairauksia”.

Myös yliopistotutkijoiden mukaan patoallas on kaksinkertainen ekokatastrofi. Pato hukuttaa ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja, ja niiden hajoamisesta syntyvä metaani on lisäksi voimakas kasvihuonekaasu.

– Pato vaikuttaa erityisesti vesiekosysteemiin, koska monet Amazonian kalat vaeltavat ylävirtaan kutemaan, selittää ekologi Ricardo Scuole Länsi-Parán yliopistosta.

Strateginen investointi

Brasilian hallitus pitää Tapajósin patoja strategisena investointina, koska ne tuottaisivat energiaa paitsi lähiseudulle, myös teollistuneeseen Kaakkois-Brasiliaan.

– Ilman näitä vesivoimaloita maamme kärsii sähkökatkoista, sanoo Santarémin suunnittelupäällikkö José de Lima. Santarém on noin 300 000 asukkaan kaupunki Tapajósin ja Amazonin yhtymäkohdassa.

Patoja vastustavaa kansanliikettä johtava pappi Edilberto Sena painottaa, että padot eivät hyödytä paikallisia asukkaita.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Energiaa tarvitsevat isot kaivosyhtiöt sekä São Paulon ja Rio de Janeiron markkinat.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään