Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenet tyrmäävät hallituksen kaavailemat työelämän lainsäädännön heikennykset ja pakkolait. JHL:n Jäsenen ääni -kyselyssä 92 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ammattiliittojen pitää vastustaa hallituksen aikeita vapauttaa alle vuoden mittaiset määräaikaiset työsopimukset perusteista. Kyselyyn vastasi joulukuussa 936 JHL:n jäsentä.
JHL:n mukaan liiton jäsenet tuntevat voimakasta solidaarisuutta määräaikaisia työntekijöitä kohtaan ja pitävät heidän asemansa heikennystä erittäin tuomittavana.
− Voimakas vastustus kumpuaa varmastikin JHL:läisten työpaikkojen todellisuudesta. Heidän työpaikoilla käytetään paljon määräaikaisia sopimuksia, joista osa on hyvinkin lyhyitä, vain päivien tai viikkojen mittaisia, arvioi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Määräaikaiset heikommassa asemassa
Elorannan mukaan määräaikaiset ovat monin tavoin heikommassa asemassa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevät.
− Heidän ansionsa ovat alhaisemmat, mahdollisuutensa koulutukseen heikommat ja työturvallisuutensa heikommalla tolalla. Sangen usein määräaikaisten pitää myös unohtaa sellainen ylellisyys kuin lomien pitäminen.
Eloranta arvioi myös, että määräaikaisten mahdollisuudet työolojen ja –ehtojen parantamiseen ovat hyvin rajoitetut, koska seuraava pätkä työtä on yritettävä varmistaa, ja sitä ei omien etujen ajaminen edistä.
− Määräaikaisten työsopimusten käytön helpottaminen takuuvarmasti lisää niiden määrää ja synnyttää suuren ja nöyrän pätkätyöntekijöiden joukon työmarkkinoille.
Pakit myös palkattomalle sairaspäivälle
Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että ammattiliittojen on vastustettava hallituksen lakiesitystä ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta ja seuraavien päivien alemmasta palkasta.
− Tämäkin kuvastaa JHL:n jäsenten töitä, työolosuhteita ja kokemusta hallituksen pakkolakien kohtuuttomuudesta niitä kohtaan, jotka tekevät fyysisesti ja psyykkisesti raskasta ja kuluttavaa työtä, toteaa Eloranta.
Koeajan pidentäminen jopa yhteen vuoteen sai yli 80 prosentilta vastaajista tyrmäyksen. Lomarahojen leikkausta vastusti lähes 79 prosenttia vastaajista, arkipyhien muuttamista palkattomiksi lähes 77 prosenttia, vuosiloman rajaamista 30 päivään 75,5 prosenttia ja irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuden purkamista reilut 73 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan miehet suhtautuivat aavistuksen kriittisemmin työelämän heikennyksiin ja leikkauksiin kuin naiset, paitsi vuosiloman rajaamista, lomarahojen leikkaamista ja takaisinottovelvoitteen poistamista koskevissa kysymyksissä.
− Hallituksen suunnitelmat työelämän heikentämiseksi koetaan hyvin epäoikeudenmukaisiksi. Suhtautuminen niihin ei ole syksyn aikana muuttunut. Syyskuun mielenilmaisu ei poistanut jäsenistön mielipahaa ja vastenmielisyyttä pakkolakeja ja työelämän heikennyksiä kohtaan. Hallitus tekisi viisaasti, jos se vetäisi pakkolakipakettinsa pois eduskunnasta ja antaisi työmarkkinaosapuolten aidoille neuvotteluille mahdollisuuden, toteaa Eloranta.
Liitot valmiina lakkoon
JHL:n maanantaina julkistama jäsenkysely on linjassa Lännen Median viikonvaihteessa julkistaman ay-vaikuttajille tehdyn kyselynkanssa. Kyselyyn vastasi 207 ay-vaikuttajaa.
Esimerkiksi SAK:n keskeisistä päättäjistä 88 prosenttia kannattaa lakkoon ryhtymistä pakkolakien vastustamiseksi. Kyse ei ole vain Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n linjasta, vaan kyselyyn vastanneesta 11 SAK:n hallituksen jäsentä jokainen kannatti lakkolinjaa. Lakkovalmius on korkealla metalli- ja metsäteollisuuden työntekijöiden piirissä ja sama koskee rakennusalan työntekijöitä ja veturinkuljettajia.
STTK:n 26-jäsenisestä hallituksesta kyselyyn vastasi 17 jäsentä. Heistä viisi oli lakon kannalla, seitsemän vastaan ja viisi ei osannut sanoa.