Unicefin tuoreen analyysin mukaan lähes 24 miljoonaa ylä- ja alakouluikäistä lasta jää koulun ulkopuolelle niissä 22 maassa, joissa on meneillään konflikti.
Pahin tilanne on Etelä-Sudanissa, jossa 51 prosenttia lapsista ei pääse kouluun. Seuraavaksi pahimmat luvut ovat Nigerissä (47 % lapsista koulun ulkopuolella), Sudanissa (41 %) ja Afganistanissa (40 %).
– Konfliktimaissa asuvat lapset ovat usein menettäneet kotinsa, perheenjäsenensä, ystävänsä, turvallisuutensa ja rutiininsa. Nyt kun heillä ei ole mahdollisuutta oppia edes luku- ja kirjoitustaidon perusteita, he ovat vaarassa menettää myös tulevaisuutensa, sanoo Unicefin koulutuspäällikkö Jo Bourne järjestön tiedotteessa.
Kadotettu sukupolvi
Konfliktimaissa uhkaa kasvaa kokonainen sukupolvi lapsia, joilta puuttuvat koulussa opittavat perustaidot. Ilman näitä taitoja lasten on vaikeaa osallistua aikuisena maan ja sen talouden rakentamiseen. Tämä pahentaa entisestään miljoonien lasten ja perheiden tilannetta.
– Lyhyellä tähtäyksellä koulu tarjoaa pysyvyyttä ja rakenteita, joita lapset tarvitsevat selvitäkseen kokemistaan traumoista. Koulu myös suojelee lapsia. Kun lapset eivät ole koulussa, he ovat suuremmassa vaarassa joutua pahoinpidellyiksi, hyväksikäytetyiksi ja värvätyiksi aseellisiin ryhmiin, Bourne sanoo.
Heijastuu Eurooppaankin
Lasten jääminen koulun ulkopuolelle konfliktimaissa heijastuu myös Eurooppaan.
– Lasten koulutuksen puute ajaa osaltaan perheitä pakolaisiksi. Kun ei ole kouluja, ei ole tulevaisuutta, toteaa Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Koulutus on humanitaarisen työn vähiten rahoitettuja osa-alueita. Esimerkiksi Ugandassa, jossa Unicef auttaa eteläsudanilaisia pakolaisia, koulutustyö kärsii 89 prosentin rajoitusvajeesta.
uutiskirje 
