Ennätysmäinen turvapaikanhakijoiden virta viime vuonna Suomeen herätti myös ennätyksellisen auttamishalun. Punaisen Ristin toimintaan ilmoittautui syksyllä mukaan ennätysmäärä uusia vapaaehtoisia. Sen vastaanottoyksiköissä oli syksyn aikana auttamassa yli 8 000 vapaaehtoista ja uusia ilmoittautuu mukaan edelleen päivittäin.
– Toimintaamme ilmoittautuu edelleen uusia vapaaehtoisia kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti. Suomalaiset selvästi tahtovat auttaa, ja tästä avusta me olemme kiitollisia, sanoo SPR:n järjestöjohtaja Marita Salo.
Punainen Risti ylläpitää tällä hetkellä 105 vastaanottoyksikköä ympäri Suomen. Hieman yli puolet kaikista Suomen vastaanottoyksiköistä on Punaisen Ristin ylläpitämiä.
Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät vastaanottoyksiköissä muun muassa suomen kielen kerhoja sekä muita kerhoja ja harrasteryhmiä naisille, lapsille ja miehille.
Turvallinen olotila
Punaisen Ristin mukaan sen vastaanottoyksiköiden turvallisuus on merkittävästi julkisuudesta välittynyttä kuvaa parempi. Parhaiten turvallisuutta voi parantaa tarjoamalla turvapaikanhakijoille mielekästä tekemistä.
Punainen Risti suoritti joulu-tammikuussa omissa vastaanottoyksiköissään arvioinnin, jossa selvitettiin vastaanottokeskusten ja hätämajoitusyksiköiden rakennusten ja sijoittelun sopivuutta ja palveluja sekä turvallisuutta. Arvioinnin perusteella suurin osa turvapaikanhakijoista sekä vastaanottoyksiköissä työskentelevästä henkilökunnasta ja vapaaehtoisista koki olonsa turvalliseksi tai erittäin turvalliseksi.
Turvapaikanhakijoiden ja vastaanottoyksiköiden henkilökunnan keskusteluissa nousi esiin turvapaikanhakijoiden huoli joistakin yksittäisistä kantaväestön mielipiteistä ja käytöksestä. Moni turvapaikanhakija koki turvattomuutta myös, koska heidän luottamuksensa viranomaisiin oli kärsinyt kotimaassa, eikä luottoa myöskään Suomen viranomaisiin välttämättä vielä ollut.
Some-huhut liioiteltuja
Henkilökunnalle lievää turvattomuutta oli aiheutunut yksittäisistä tapauksista vastaanottoyksiköissä, sekä ympäröivän yhteiskunnan asenteista. Vastaanottoyksiköissä koettiin, että naapuruston suhtautuminen vastaanottoyksikköön ja sen asukkaisiin parani asukasinfojen, tutustumisen ja yhteisen tekemisen myötä.
– Selvityksemme perusteella etenkin sosiaalisessa mediassa levinneet huhut vastaanottoyksiköiden turvattomuudesta ovat vahvasti liioiteltuja. Sekä turvapaikanhakijoiden, vapaaehtoisten että henkilökunnan turvallisuudentunne vastaanottoyksiköissä on huomattavasti parempi, kuin minkä kuvan uutisia seuraamalla voisi saada, Marita Salo sanoo.
Hänen mukaansa turvapaikanhakijat ovat kaikkein tyytyväisimpiä sellaisissa vastaanottoyksiköissä, joista heille löytyy tekemistä. Erityisen tärkeäksi arvioinnissa nousi mahdollisuus laittaa itse oma ruokansa.
– Turvapaikanhakijat kaipaavat mielekästä tekemistä. Kun iso joukko erilaisia ihmisiä, joista osa on vakavasti sodassa traumatisoituneita, laitetaan asumaan tiiviisti, eikä heillä ole merkityksellistä tekemistä, jotkut joukosta turhautuvat ja se vaikuttaa muiden asukkaiden mielialoihin. Näin kävisi varmasti kenelle tahansa meistäkin.
Salon mukaan ruoka-asiassa kyse ei ole pelkästään mausta, vaan siitä, että ruuanlaitto tuo arkeen rytmiä ja rutiineja.
– Esimerkiksi Turussa vastaanottokeskuksessa leivät koko vastaanottokeskukselle leipoo turvapaikanhakija, joka on ammatiltaan leipuri.
lehti 