Vuoden alussa voimaan tullut muutos työttömyysturvalakiin tekee muista kuin työ- tai virkasuhteessa olevista yrittäjiä. Oikeus työttömyysturvaan riippuu – kuten aikaisemminkin – siitä, onko kyse pää- vai sivutoimisuudesta. Tämän tulkinnan tekee TE-toimisto.
Silpputyötä tekevät pelkäävät lakimuutoksen vievän heiltä työttömyysturvan. Ääntä asiasta ovat pitäneet lähinnä taide- ja kulttuurialan järjestöt sekä freelancer-toimittajat. Muutos koskee kuitenkin kaikkia niitä silpputyötä tekeviä, joilla ei ole työsuhdetta ja vuotuiset työtulot jäävät alle yrittäjien eläkevakuutuksen alarajan eli 7557,19 euron.
Lain toimeenpanon ohjaus on vuoden alusta keskitetty Uudenmaan ely-keskukselle. Yksikön päällikkö Tiina Korhonen rauhoittelee silpputyötä tekeviä. Hän vakuuttaa, että lakimuutos ei vaikuta itse asiaan eli siihen arviointiin, onko yrittäjäksi määritellyn silpputyötä tekevän työ pää- vai sivutoimista.
Vielä hän ei kuitenkaan pysty kertomaan niitä tapoja, joilla TE-toimistoja tuetaan.
– Kun tapauksia alkaa tulla ja TE-toimistoista otetaan yhteyttä, niin sitten pikkuhiljaa nähdään, millaiset asiat nousevat hankaliksi. Sitä kautta voimme vaikuttaa.
Viimekädessä TE-toimistot ovat kuitenkin tulkinnoissaan itsenäisiä.
”Ota työ vastaan”
Korhosen viesti niille silpputyöntekijöille, jotka nyt lakimuutoksen vuoksi empivät ottaa töitä vastaan, koska pelkäävät sen myötä tulevansa määritellyiksi päätoimisiksi yrittäjiksi, on selvä:
– Aina kannattaa töitä ottaa vastaan jo sen oman jatkotyöllistymisen näkökulmastakin. Jos valittavana on kokonaan työttömänä oleminen tai joku lyhyt työjakso, niin ilman muuta työ kannattaa ottaa vastaan.
Hän jatkaa, että jos henkilö ajattelee asiaa työttömyysturvan näkökulmasta, niin muutoksia etuusoikeuksiin ei pitäisi tulla, jos henkilö on aikaisemminkin ottanut vastaan työkeikkoja eikä tilanteeseen ole tullut muutoksia.
– Ja jos asia mietityttää, kannattaa olla yhteydessä omaan TE-toimistoon tai sitten työlinjan työttömyysturvaneuvontaan.
Kohtuuttomia tilanteita
Myöskään SAK:n ekonomisti Joonas Rahkolan mukaan syytä huoleen ei ole.
– Kenenkään etuusoikeuksiin eli siihen, millä edellytyksillä etuutta saa ja miten se lasketaan ja maksetaan, ei tule muutosta, hän sanoo.
Sen Rahkola myöntää, että lainsäädäntö soveltamisohjeineen on yhä monimutkaista ja SAK:ssa tiedetään, että pykälien tulkinta on aiheuttanut – ja aiheuttanee jatkossakin – kohtuuttomia tilanteita.
– Ihmisten on vaikea ennakoida, mihin pienikin muutos saattaa johtaa.
Siksi Rahkola suositteleekin Journalistiliiton lakimiehen Jussi Salokankaan freelancer-toimittajille antamaa ohjetta muillekin: TE-toimistossa pitää ilmoittaa olevansa työtön ja etsivänsä kokopäivätöitä.
Tulkinnan kohtuuttomuuksiin SAK yrittää vaikuttaa tahollaan.
– Mietinnässä on, voisiko tätä pää- vai sivutoimisuutta muokata jotenkin selkeämmäksi. Pykälä on aika hyvä, mutta reaalimaailma ei toimi yhtä selkeästi. Asiasta käydään keskusteluja ministeriön suuntaan, hän toteaa.
Lainsäätäjän mielivaltaa
Kysymykseen, pitääkö silpputyöntekijöiden nyt pelätä laintulkintoja, tutkija Anu Suoranta Helsingin yliopistosta vastaa, että ensisijaisesti on syytä pelätä lainsäätäjän mielivaltaa. Hän tietää, että monet TE-toimistojen virkailijat ovat hädissään, koska työttömyysturvalainsäädäntö on niin epäselvä.
Mutta voiko silpputyöntekijä ottaa nyt työtä vastaan?
– Itse varmaan toimisin niin, että odottaisin ennakkopäätöksiä. TE-toimistoilla on nyt linjausten paikka, hän sanoo.
Kirjasto 10:ssä (Elielinaukio 2 G) Helsingissä järjestetään su 24.1. klo 15 Vastalause!-keskustelutilaisuus, jossa pureudutaan itsensä työllistäjiä, freelancereita, pätkätyöläisiä ja taiteilijoita huolestuttavaan lakimuutokseen.