Kasvatuksella voi siirtää ennakkoluulot sukupolvelta toiselle, mutta yhtä lailla onnistuu lasten kasvun tukeminen suvaitsevaisiksi ja avarakatseisiksi ihmisiksi. Kirjat ovat hyvänä apuna silloin, kun oman arjen esimerkit ja mielikuvitus eivät riitä.
Katri Vuorisen ja Tiina Eskolan kirjassa Meidän perhe Vuorisen perheen Sulo-koiran katoamisen ympärille kehittyy pienimuotoinen seikkailu, jonka aikana päästään kurkistamaan monenlaisiin koteihin ja tutustumaan niissä asuviin perheisiin.
Martti Lintusen valokuvat tavoittavat erilaisten perheiden arkisen elämänilon. Loppujen lopuksi kaikissa perheissä eletään aika samanlaista arkea. Ruokapöydän ääreen kokoonnutaan syömään ja vaihtamaan kuulumisia, koulun ja harrastusten ympärillä perheiden arki hyrrää.
Sillä ei ole kovin paljon merkitystä, asuuko perheessä itse synnytetty vai adoptoitu lapsi, onko lasten arjessa useampi vanhempi kuin ydinperheen isä ja äiti tai onko perheessä kaksi äitiä.
Toisissa perheissä lapsia on yksi tai kaksi, osassa perheitä kymmenkunta. Osa lapsista on syntynyt Suomessa, osa on tullut tänne pakolaisina, adoption kautta tai vanhempien työn vuoksi. Joissain perheissä isovanhemmat asuvat lasten ja lastenlasten kanssa yhdessä.
Meidän perhe -kirja on tärkeä puheenvuoro monimuotoisesta Suomesta, jossa lapsemme elävät. Se on mutkaton tapa ottaa lasten kanssa puheeksi erilaiset tavat elää ja rakastaa monenlaisissa perheissä.
Riemastuttavia runoja kaupungin ihmisistä
Jukka Itkonen kuvaa riemastuttavissa Taikuri Into Kiemura -kirjan runoissaan monenlaisia ihmisiä, joita voi kohdata kaupungissa. Christel Rönnsin värikylläät kuvat komppaavat runoja ja lisäävät niihin satumaisia mausteita runsailla yksityiskohdillaan. Kustantaja ansaitsee kiitoksen uusintapainoksesta, kirja on ensimmäisen kerran ilmestynyt 2007.
Ajan ilmiöt ovat mukana perinteisempien ammattien ohella: G. S. M. Uivelo kauppaa kännyköitä, joissa on mukana radio, avaruusraketti, hiusleikkuri, hammasharja ja joka osaa jo puhuakin.
Lasu Riekale on asunnoton pullojen kerääjä, jota ohikulkijat tuijottavat. Ruben Katiska muutti Afrikasta ja yrittää hankkia elantonsa nakkikioskin pitäjänä. Tasavallan presidentti E. T. Kaukainen kärsii asemastaan: ”Kenestäkään elävästä ei saisi tehdä patsasta”. Lissu Simppu sukeltaa meren pohjasta sinne heitettyä roskaa ja romua.
Raitiovaununkuljettaja Lilli Keskiön kyydissä ”Voit tutustua kaupunkiin. Kyytiin vaan, ja lähdettiin. Kesät, talvet, niinpä niin, ratikka jatkaa matkaa.”
Katri Vuorinen, Tiina Eskola, Martti Lintunen: Meidän perhe. Pieni karhu, 2016.Jukka Itkonen (runot) ja Christel Rönns (kuvitus): Taikuri Into Kiemura. Otava, 2015.