KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Hertta K ja kaaderin rakkaudet

Hertta Kuusinen (kukkakimppu käsissään) sekä hänestä oikealle Kuusisen ystävä Hella Wuolijoki ja Kuusisen toinen aviomies Yrjö Leino.

Hertta Kuusinen (kukkakimppu käsissään) sekä hänestä oikealle Kuusisen ystävä Hella Wuolijoki ja Kuusisen toinen aviomies Yrjö Leino. Kuva: Wikimedia

Hertta Kuusisen elämään sisältyi kolme dramaattista valintaa. Puolue voitti, ihminen hävisi joka kerta.

Veli-Pekka Leppänen
20.2.2016 14.00
Fediverse-instanssi:

Hertta Elina Kuusinen

Syntyi 14. helmikuuta 1904 Luhangassa.

Kuoli syöpään Moskovassa 18. 3. 1974.

Tuhka on kätketty tuntemattomaan paikkaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

ILMOITUS
ILMOITUS

Poliittinen vanki Suomessa 1930-luvulla ja jatkosodan aikana, yhteensä kahdeksan vuotta.

Skdl:n kansanedustaja 27 vuotta (1945–72), eduskuntaryhmän puheenjohtaja 21 vuotta (1945–66).

Mauno Pekkalan hallituksen salkuton ministeri kesällä 1948.

Itärajan taakse 18-vuotiaana mennyt Hertta Kuusinen eli Neuvostoliitossa 12 vuotta, avioitui siellä Tuure Lehénin kanssa ja sai tämän kanssa Juri-pojan vuonna 1924. Pari erosi 1934. Avioliitto oli ns. toveriavioliitto, samalla repaleinen, riitojen ja uskottomuuden sävyttämä.

Hertta K:n Suomesta lähdön keskeisin – sanokaamme kohtalokkain – motiivi oli poliittinen. Hän meni Moskovaan opiskellakseen kommunismia – opiskellakseen kommunistiksi.

Opintoihin kuului jonkinlaisena sivuaineena kirjastotutkinto. Ensiarvoisimpia olivat kuitenkin puolueoppi, joukko täydentäviä poliittisia aineita ja salatoiminnan käytännöntaitoja – lisäksi hän luki kieliä, ennen muuta tietysti maailmankumouksen pääkieltä venäjää ja Kommunistisen Internationaalin silloista pääkieltä saksaa.

Moskovaan lähtö – siellä vietetty 12 vuoden periodi – pitkälti ratkaisi ja suuntasi Hertta K:n tulevaisuuden. Siitä ajasta tuli hänen elämänsä ja aatteidensa solidi perusta, hänen ammatikseen vakiintui vallankumouksellinen.

Tämä nyt ruusunpunaiselta haihattelulta kuulostava professio oli vielä 1920-luvulla totista totta Kominternin johdon piirissä, maailmanvallankumoukseen suhtauduttiin niin että se on vain ajan kysymys. Ja kumous tarvitsi koulittua johtoryhmää.

Jos voimme nyt kevytmielisesti tuhahtaa, että mitä hirvittävän naiivia unen näköä, suorastaan painajaisunen näköä, niin silloin me unohdamme miten lupaavilta maailman maisemat saattoivat heistä näyttää. Stalinismi ei vielä ollut jäykistänyt ihmisiä kauhulla – eikä täysin vielä puoluettakaan dogmeillaan. Näillä aikalaisilla ei ollut sitä jälkikäteistietoa mitä meillä nyt on.

Kun Hertta K 1920-luvulla päätyi kommunismin kouluihin ja Kominternin töihin, hänen polkunsa tavallaan sinetöityi. Kumouksen toimihenkilö – valikoitunut kaaderi – ei kyseenalaista kommunistipuolueen auktorisoitua johtoasemaa, sen ehdotonta määräysvaltaa yli ihmisen. Kaaderin tuli edustaa ja edistää kommunistisia prinsiippejä myös henkilökohtaisella elämällään, yksilö sulautui puolueen tahtoon, ja kilvoitteli kohti kommunistisen moraalin toteutumaa.

Todettakoon, että kommunistisesta ihmisestä oli oikein omat määritelmänsä, se ei suinkaan typistynyt miksikään ontoksi vitsiksi, vaan tavoitelluksi tilaksi.

Näistä teräksisistä periaatteista ei Hertta K ollut vähimmässäkään määrin vapaa. Päinvastoin, Kominternin sihteerin O. W. Kuusisen tyttärenä hänen tuli nousta jos mahdollista vieläkin esikuvallisemmaksi kuin monen muun suomalaisen Moskovassa. Hän oli eliittiä, hän lukeutui puolueen nuoren intelligentsian parhaimmistoon.

Havainnollistan asiaa nyt kolmella valintatilanteella Hertta K:n elämästä.

1) Eletään vuotta 1934, Moskovassa. Hertta K saa puolueelta käskyn lähteä salatein Suomeen, Skp:n maanalaiseksi organisaattoriksi, ja hän alistuu käskyyn. Ei tule kysymykseenkään, että kymmenvuotias Juri-poika matkustaisi mukana – väärennetyin Iris Petterssonin paperein liikkuva illegaali ei voi mitenkään ottaa lastaan mukaan salaiselle puoluekomennukselle.

Tässä Hertta K tekee siis keskeisen valintansa: äidinrakkaus vai rakkaus puolueeseen? Puolue totta kai voittaa. koska sen auktoriteetti on yksilöllisiä pyyteitä ylempänä. Hertta K matkustaa Suomeen, pidätetään pian ja saa tuomion jota istuu talvisodan alle asti. Juria hän ei näe enää ikinä, vaikkei tietenkään sitä tiedä – saattaa toki aavistaa ja pelätä.

Heidi Köngäksen Hertta-romaanin ja Yleltä nähdyn Punaisen kolmion jälkeen olen keskustellut tästä monien ihmisten kanssa, joista eritoten jotkut naiset paheksuivat sitä, miten Hertta K kykeni jättämään lapsensa taakseen. Anakronistinen tuohtumuskin on toki luvallista, mutta käsittääksemme hylkäystä paremmin on otettava lukuun aikakausi, Moskovan, Kominternin ja Skp:n poliittiset preferenssit ja kaaderien omien henkilökohtaisten toiveiden alisteisuus Suurelle Asialle, ihmiskunnan vapauttamisen asialle.

Mutta pääasia: lapsi hävisi puolueelle.

2) Toinen valintatilanne avautuu keväällä 1940, Helsingissä. Hertta K oli tavannut ja rakastunut Yrjö Leinon kanssa ennen talvisotaa, jonka ajan he piileskelivät yhdessä pitkin maaseutua Keski-Suomessa. Hertta K ilmoittautuu keväällä sodan jälkeen Valtiollisessa poliisissa, jossa hänen ilmeisesti annetaan ymmärtää että olisi hyvä tilaisuus palata Neuvostoliittoon – saatetaan myös vihjata ei-vapaaehtoisesta palauttamisesta. ”Saatetaan”, tästä siis ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Hertta K haluaa pysyä ja pysyy Suomessa.

Tiedossa ei ole, minkä verran – jos lainkaan – Suomeen jäämisessä painoivat tiedot Moskovasta, lähinnä Kominternin liepeiltä tai isä-Kuusiselta lähtevät neuvot. Hertta K käy välirauhan aikaan töissä neuvostolähetystössä Bulevardilla, joten ohjeiden saaminen kuriiripostissa ei ainakaan ole ongelma.

Jäämisen motiivi voi olla henkilökohtainen, romanssista rakkaudeksi kasvanut suhde Leinoon, tai joku poliittisempi vaikutin, miksei molemmat, jotka nyt sattuvat vetämään samaan suuntaan. Hertta K on säästynyt itärajantakaiselta Isolta Vihalta, puhdistukselta, jossa valtaosa hänen Moskovan-aikaisista puoluetovereistaan ja ystävistään on teloitettu, karkotettu tai vain mystisesti kadonnut. Ei ole suuri ihme, jos isä on vihjaissut tyttärelle, että pysy Suomessa niin säästyy ainakin sinun henkesi. Hertta K on ilman muuta voinut tajuta itsekin ajan merkit, että itään ei ole nyt syytä rynnätä.

Niin tai näin: jälleen lapsi häviää puolueelle – osittain myös miehelle.

3) Viimeinen valinnanpaikka – rakkauksien ja puolueen välillä – koittaa talvella 1948, Moskovassa ja Helsingissä. Yrjö Leino oli istunut sisäministerinä liki kolme vuotta, minä aikana hänen tähtensä on ehtinyt laskea ja pudota niin Kremlin, Skp:n johdon kuin Hertta K:n silmissä. Kylpylämatkalla Moskovassa Leino ja Hertta K kutsutaan yöllä Nkp:n pakeille – läsnä on myös Skp:n pääsihteeri Ville Pessi – ja yllättäen Andrei Zhdanov lukee Leinolle peruuttamattoman jyrkän tuomion. Leinon täytyisi jättää sisäministerin paikka ja palata sitten pian Moskovaan.

Aviopari matkustaa Helsinkiin. Hertta K ottaa vastaan tehtävän, ja tuomitsee Skp:n politbyroossa aviomiehensä poliittiseksi epäonnistujaksi, moraalisesti epäkelvoksi ja elämäntavoiltaan raunioituneeksi. Kuten Hertta-romaanin päähenkilö sanoo: ”Minut pakotettiin lukemaan syytteet. Minä luin ne. Tänään nielin teoriaa käytännössä.”

Episodissa toteutuu kommunistisen kritiikin ja itsekritiikin ideaali, ja lopputulos varmistuu: Yrjö yli laidan! Lopulta hänet erotetaan hallituksesta vasta toukokuussa 1948 – mutta jutun sinetöidessään presidentti Paasikivi ei tiennyt että potkut tyydyttävät paitsi oikeiston myös Leinon oman puolueen kärkiryhmän toiveen. Puhdaspiirteinen kaikki voittavat -tilanne.

Tässäkin kohdin Hertta K täyttää puolueapparaatin vaatimuksen.

Emme tiedä, kuinka lopussa tuolloin on Hertta K:n ja Leinon rakkaus. Mutta harvinaisella tavalla avioero ja puoluetuomio kytkeytyvät ajallisesti toisiinsa – saattoihan olla, että jompikumpi olisi yksityisesti vielä halunnut etsiä yhteistä sopua, mutta poliittis-moraalisen hylkiön kanssa sellainen ei enää olisi mitenkään käynyt päinsä.

Kolmen esimerkin saldo: puolue voittaa kirkkaasti numeroin 3–0, ja tappiolle jää joka kerran ihminen – niin Jura-poika, Yrjö-puoliso kuin Hertta K itse. Inhimillisesti Hertta K siis häviää, mutta tulkitseeko ja hyväksyykö hän pakkotilanteet omaksi häviökseen, se jää vaille vastausta. Kysymys jääköön meistä itse kunkin vapaaseen harkintaan.

Voisimmeko saada tästä pienestä Hertta-sarjasta jonkin opetuksen, jopa viisauden?

Ehkäpä vaan. ”Hertta K:n rakkaudet” ovat vain yksi mutta mielestäni edustava esimerkki siitä, mitä liian fanaattinen luottamus ja heittäytyminen aatteisiin, filosofioihin ja uskontoihin saattaa saada aikaan – silloin kun olosuhteet ovat erityisen ankarat. Ja Hertta K:n elämän tietyissä kohdin ne sitä olivat.

Artikkeli perustuu tohtori Veli-Pekka Leppäsen suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 6. 2. 2016 pitämään esitelmään.

Hertta Elina Kuusinen

Syntyi 14. helmikuuta 1904 Luhangassa.

Kuoli syöpään Moskovassa 18. 3. 1974.

Tuhka on kätketty tuntemattomaan paikkaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.

Poliittinen vanki Suomessa 1930-luvulla ja jatkosodan aikana, yhteensä kahdeksan vuotta.

Skdl:n kansanedustaja 27 vuotta (1945–72), eduskuntaryhmän puheenjohtaja 21 vuotta (1945–66).

Mauno Pekkalan hallituksen salkuton ministeri kesällä 1948.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset