Euroopan unioni uhkaa sulkea Kreikan ulos Schengen-alueesta, ellei maa saa rajojaan järjestykseen kolmessa kuukaudessa. Eurooppaan tuli viime vuonna Kreikan kautta 850 000 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista, ja virta jatkuu.
Kreikan erottaminen Schengenistä olisi hyödytöntä ja vaarantaisi muidenkin rajamaiden jäsenyyden vapaan liikkumisen alueessa.
Pakolaiskriisiä ei ratkaista yksittäisratkaisuilla, vaan yhteisellä pitkän tähtäimen politiikalla. EU:n reaktioista yhteinen näkemys kuitenkin puuttuu, kuten Kreikan tapaus osoittaa.
Kreikan erottamisessa Schengenistä ei olisi mieltä siksikään, että sillä ei ole maarajaa koko alueeseen. Siksi Kreikassa ei toimita nytkään Schengenin säännöillä.
Kreikan eristäminen saisi aikaan sen, että siirtolaiset kerääntyisivät sen alueelle ja etsisivät ulospääsyä mereltä tai pyrkisivät Albanian kautta Italiaan.
Vapaata liikkumista rajoitetaan muuallakin Schengen-alueella. Esimerkiksi Itävalta on lisännyt valvontaa Italian-rajallaan.
Peruspilari horjuu
Schengen on vaarassa, ja saksalainen Bertelsmann-säätiö laskee, että rajavalvonnan aloittamisesta uudelleen koituisi EU-maille vähintään 470 miljardin euron menetykset kymmenessä vuodessa. Suomen tappiot voisivat nousta miljardiin euroon vuodessa.
Talousvaikutukset eivät ole vähäpätöisiä, mutta ennen kaikkea on kyse eurooppalaisen peruspilarin horjunnasta. Pakolaiskriisi on vakava humanitaarinen ongelma, mutta sitä käsitellään kuin poliittista ongelmaa. Yritetään mielistellä äänestäjiä sen sijaan, että keskityttäisiin itse ongelmaan.
Ainoa poikkeus näyttää olevan Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka pitää kiinni avoimesta maahanmuuttopolitiikasta, vaikka se vaarantaa hänen vaalimenestyksensä. Hän analysoi todellisuutta suistumatta hysteeriseen pelkoon, jota maahanmuuton vastustajat lietsovat.
Yli 2 miljoonaa lupaa vuosittain
On hyvä muistaa, että vuosina 2008–2014, jopa talouskriisin kurimuksessa, EU myönsi vuosittain 2–2,5 miljoonaa oleskelulupaa. Valtaosassa saajina eivät olleet syyrialaiset tai irakilaiset, kuten moni luulee.
Oleskeluluvan saaneiden ryhmien kärjessä olivat ukrainalaiset, yhdysvaltalaiset, kiinalaiset ja intialaiset. Eurostatin mukaan pelkästään Britannia vastaanotti vuonna 2014 noiden maiden kansalaisia 568 000. Eniten työlupia myönnettiin samaan aikaan puolalaisille.
Luvut auttavat torjumaan käsitystä, jonka mukaan Eurooppaa oltaisiin nyt valtaamassa. Siitä ei ole kyse. EU pystyy ottamaan vastaan maahanmuuttajia ja myös tekee sitä. Se tarvitsee heitä korvaamaan oman väestönsä vanhenemista.
Miljoonan pakolaisen ja siirtolaisen saapuminen ei muodosta uhkaa maanosalle, jossa on yli 500 miljoonaa asukasta ja maailman parhaisiin kuuluva elintaso.
Jos emme pysty kohtaamaan nykyistä todellisuutta ja toteuttamaan asianmukaista yhteistä politiikkaa, miten varaudumme vuoteen 2050, jolloin pelkästään Nigeriassa on yhtä paljon asukkaita kuin euroalueella ja Afrikan väkiluku saavuttaa neljä miljardia?
*Emma Bonino on Italian radikaalipuolueen johtaja ja entinen ulkoministeri sekä EU-komissaari.
uutiskirje 
