Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus etenee, jos hallituksen keskiviikkona esittelemä soteuudistuksen tuorein vaihe tulee joskus voimaan.
Uudistuksessa porvarihallituksessa vastaava peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoi, että valinnanvapaus turvataan laissa.
Hänen mukaansa uudistuksessa luodaan juridiset perusteet valinnanvapaudelle ja synnytetään monituottajamalli.
Se tarkoittaisi, että palveluja tuottaisivat niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin toimijat. Kaikki valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut yhtiöitetään.
Valtio rahoittaa
Nyt esitellyssä sotemallissa jatketaan 18 maakunnalla ja viidellä yhteistyöalueella. Syksyllä oli vielä suunnitteilla 18 maakuntaa ja 15 sote-aluetta,mutta niihin liittyi perustuslaillisia ongelmia. Yhteistyöalueet rakennetaan nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle.
Rehulan mukaan muutos tulee voimaan vuoden 2019 alusta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle kunnilta. Erityisesti keskustan kaavailemasta maakuntaverosta tehdään Rehulan mukaan jatkoselvitys. Tällä vaalikaudella se ei toteudu.
Kuka valitsee mitä?
Jo monia vaiheita läpi käynyt soteuudistus ei ole vieläkään helppo, sillä samaan aikaan ollaan uudistamassa niin rahoitus, järjestäjätaho kuin palvelujen tuottajien rooli.
Valinnanvapaus on ollut erityisesti kokoomuksen tavoite. Se tuo yksityiset palveluntarjoajat julkisten rinnalle. Vielä on epäselvää, kuka saa valita mitä ja miten yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tarjoamat palvelut vaikuttaisivat yksittäisen potilaan tarvitsemaan hoitoketjuun.
Erityisesti kokoomuksessa suitsutettiin keskiviikkona valinnanvapautta. Kansanedustaja Sari Sarkomaa avasi tiedotteessaan sitä, mitä valinnanvapaus voisi tarkoittaa.
– Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta, Sarkomaa maalaili.
Sarkomaan mielestä peruspalveluiden valinnanvapaus on hyvä toteuttaa niin, että kriteerit täyttävä palveluntarjoaja voi halutessaan tarjota palveluja sitoutuessaan julkisen vallan ehtoihin, joihin kuuluu myös julkisen vallan määräämä korvaus palvelun tuottamisesta.
– Palveluntuottajat eivät saa valikoida asiakkaitaan, vaan valta valita on palvelua käyttävällä ihmisellä. Valintaa tuetaan tiedolla ja palveluohjauksella sekä sujuvimmilla hoitoketjuilla, Sarkomaa sanoo.
Valinnanvapaudella terveyttä
Myös Keskuskauppakamari kiirehti keskiviikkona kiittämään sitä, että valinnanvapaus tuo tasa-arvoa ja parempaa terveyttä, kun asiakkaat saavat jatkossa valita sotepalvelun tuottajan ja kilpailu nostaa palveluiden laatua.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan valinnanvapausjärjestelmässä yhteiskunta määrittelee palvelulupauksen, johon kaikki ovat tasavertaisesti oikeutettuja. Yhteiskunta myös määrittää kriteerit, jotka palveluntuottajien on täytettävä. Julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat asetetaan samalle viivalle.
– Kilpailu nostaa laatua, kun asiakkaat saavat valita palveluntarjoajan, hän uskoo.
Henkilöstö mukaan
Työmarkkinajärjestöistä Akava pitää tärkeänä varmistaa, että julkisilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla on yhdenvertaiset toimintaedellytykset.
Akava arvioi, että uudistuksessa henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa on edellytys sen onnistumiselle. Järjestö kiittää hallitusta siitä, että henkilöstön siirrot aiotaan toteuttaa liikkeenluovutuksen periaattein.
Akavan kannan mukaan uudistus voitaisiin kuitenkin edelleen toteuttaa viiden sote-järjestämisvastuualueen pohjalta, jolloin hallinnollinen rakenne olisi huomattavasti yksinkertaisempi.