”Hallituskriisin paikka.”
Näin Ilta-Sanomat otsikoi tiistaina ministereiden Anne Bernerin ja Timo Soinin yhteenoton, joka koskee taksilupien höllentämistä. Berner esitti maanantaina Liikennekaareksi kutsuttua hanketta, jonka suurin mullistus on valtion omistamien liikenneväylien yhtiöittäminen. Uudistuksen yksi osa on se, että taksien määrä- ja lupakiintiöistä luovuttaisiin ja taksit saisivat itse määrätä hintansa.
Ei käy perussuomalaisille, Soini paalutti blogissaan. ”Perussuomalaiset ovat yksiselitteisesti taksilupien vapauttamista vastaan. Emme hyväksy villin lännen meininkiä.”
Todellisuudessa Bernerin lausuntokierroksella lähettämä ja hallituksen päätettäväksi vasta puolentoista vuoden kuluttua tuleva esitys sopii Soinille kuin palturi perussuomalaiselle juuri nyt.
Noin tuntia ennen Bernerin tiedotustilaisuutta omansa päätti perussuomalainen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström. Hänellä oli täysin toisen kokoluokan asiaa kuin vähäinen muutos taksilupiin. Työttömille tulee velvollisuus ottaa vastaan kokopäivätyötä, vaikka palkka olisi pienempi kuin työttömyyskorvaus. Töihin on lähdettävä, vaikka päivittäinen työmatka olisi kolme tuntia. Ammattisuoja murennetaan. Siis keppiä kepin perään.
Timo Soini keskustelee mieluummin Anne Bernerin liikennepaketin yhdestä osasta kuin Jari Lindströmin kokonaisuudistuksesta, joka lähtee siitä, että työttömät ovat syyllisiä Suomen suurtyöttömyyteen – ja haluaa muidenkin keskustelevan. Temppu myös onnistui. Useimmissa Suomen suurten lehtien tämän päivän uutisissa painottuu hallituksen sisäinen kiista työttömyysturvaa koskevan uudistuksen kustannuksella.
Soinin tapauksessa voi varmasti sanoa Bernerin paketin tulleen kuin taivaan lahjana. Työväenpuolue ilman sosialismia ja periaatteita on otsikoissa, mutta ei ikävissä.
uutiskirje 
