Kommentti: Finavian, Postin ja TeliaSoneran yhtiöittämisten jäljet pelottavat – ja valtio jatkaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner nosti maanantaina kommentointia vaativalla tavalla esiin kaksi esimerkkiä ”hyvistä” yhtiöittämisistä: Ilmailulaitoksen ja Posti- ja telelaitoksen. Nykyisin nämä aikanaan valtion liikelaitoksiksi muutetut toiminnot ovat kolme julkista osakeyhtiötä: Finavia, Posti Group ja Telia Companyn Suomen-toiminnot TeliaSoneran nimellä.

Ministerin esimerkit ovat pelottavia. Yhtiöittäminen nimittäin mahdollistaa virheiden tekemisen tehokkaalta valvonnalta ja julkisuudelta piilossa.

1. Finaviako priimus?

Valtion lentokenttäyhtiö Finavia teki kohua herättäneitä johdannaistappioita useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, mahdollisesti koska yhtiössä ei ollut kykyä käsitellä vaikeita sopimuksia ja koska se uskoi huonoja neuvoja.

Julkisten tietojen mukaan on muodostunut kuva, että johdannaisten käyttö oli pelkkää kasinopeliä ilman mitään yhtymäkohtaa yhtiön varsinaiseen liiketoimintaan. Sotkuun kiinnitti huomiota valvojakin, Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Finavian julkisuuteen esittämien arvioiden mukaan vain neljä Suomen lentokentistä on elinkelpoisia: Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi ja Turku, joiden matkustajamäärä on kiistatta ollut vähintään Finavialle riittävä 300 000 vuodessa.

Finavia on keskittänyt liiketoimintaansa voimakkaasti Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Se on tiettävästi ainoa lentokenttä, joka yhtiön hoidossa tuottaa voittoa. Finavia investoi reippaasti Vantaalle, mutta on lakkauttanut toimintonsa jo kokonaan Kauhavalla (2014 puolustusvoimien jätettyä kentän), Lappeenrannassa (2015) ja Varkaudessa (2015).

Helsinki-Malmin yleisilmailukentällä yhtiö on lopettamassa toimintansa lähiaikoina, koska alueelle suunnitellaan asuntorakentamista.

Asioista hyvin informoidulle ministerille lentoasemaverkon karsintatyö ei tule yllätyksenä, mutta lentoaseman käyttäjät voivat perustellusti kysyä yhtiöittämisen periaatteiden perään. Aikooko ministeriö vähentää Suomesta maanteitäkin?

PS. Uusimpana käänteenä Finavia keksi sillä riittävän kahisevaa lapioitavaksi Helsingin kaupungin silmäätekevien vauhkoaman Guggenheim-museon ammottavaan kitaan. Summia ei mainittu.

2. Posti eikun Itella eikun Posti

Posti on jokaiselle suomalaiselle läheinen, vaikka lapsuudesta alkanutta asiakassuhdetta saattoivat häiritä ensin irtautuminen Postipankista (nykyinen Danske Bank) ja joka kylän ja myöhemmin kaupunginosankin postipalveluista – ja sittemmin surullisenkuuluisa nimisekoilu Itellana.

Jo pelkästään Itella-nimen markkinoille tuontiin käytetyt summat lienevät merkittäviä vaikkapa porvaripiirien vertailukohtana suosiman yksityistalouden koko eliniän käyttömenoihin verrattuina.

Posti on irtisanonut irtisanomisten perään ja kysellyt niiden jälkeen irtisanottuja takaisin töihinkin. Ammattiliitolla eli Posti- ja logistiikka-alan unionilla olisi varmasti muutamakin hyvä johtamisvinkki tarjolla Itellan eikun Postin eikun tämän minkälie lennäkkiyhtiön johdolle.

Suomen valtio omistaa Postinkin edelleen sataprosenttisesti. Sekoiluilta ja tuhlailulta omistus ei näytä suojaavan.

3. Ilmaa Saksasta eli TeliaSonera

”TeliaSonera osti ilmaa Saksasta” kirjoitettiin lehdissä 2010-luvun alussa. Posti- ja telelaitoksesta versonut, myöhemmin ruotsalaisen teleyhtiön kanssa fuusioitunut ja fuusionsa alussa kahden valtion enemmistöomistama pörssiyhtiö onnistui vielä suomalaisena valtionyhtiönä seikkailemaan miljardeja euroja hukkaan arvioimalla väärin kansainvälisen toiminnan kannattavuuden ja uusilla taajuuksilla toimimisen vaatimien lupien hinnoittelun.

TeliaSonera sekoili myös Saksaa eksoottisemmissa kansainvälisissä kuvioissa Uzbekistanissa ja joutui lahjusskandaaliin.

Riitely liikekumppanin kanssa Turkin matkaviestintäkuvioista ei sekään ole onnistuneimpien ja kauneimpien liiketoimien joukossa.

”Menestyksekkäät liiketoimet Azerbaidžanin ja Uzbekistanin kaltaisissa korruptoituneissa diktatuureissa näyttivät edellyttävän erinäisiä kompromisseja paikallisten vallanpitäjien kanssa toimilupien saamiseksi”, toimittaja Peik Johansson veti yhteen Kansan Uutisissa vuonna 2015.

Katsotaan vielä ministerin kovat perustelut

Mutta millaisella johdannolla ministeri Berner esitteli yhtiöonnelansa?

– Jos me katsotaan taaksepäin historiaan, joka on aina hyvä opettaja, niin me olemme nähneet, että kun posti ja tele aikanaan vaikeiden päätösten kautta ja suuren vastustuksen myötä vapautettiin markkinoille, niin tänä päivänä meille on itsestäänselvää, ett’ jokainen teistä ja meistä, jotka käyttää mobiilia, on valmis maksamaan liittymismaksun ja puheluistaan on valmis maksamaan, Berner lausuu videolla.

Sekava lausunto on katsottavissa videolla yllä. Lausuma on 31 minuutin kohdalla, johon video on asetettu avautumaan oletuksena.

Jokainen pystyy videolta ja aukikirjoituksesta helposti näkemään, että ministerin virke on aivan tyhjä kaikesta merkityksestä. Ministeri kuitenkin jatkaa:

– Ja sillä liittymismaksolla, maksulla, ja meidän puhelimen käyttämällä datasiirtohinnalla, tai sillä paketilla mitä kukin teistä maksaa, me itse asiassa maksamme meidän televerkon rahoittamisen. Ja se on meistä hyvä ratkaisu. Valtio ei ole osallistunut televerkon rahoittamiseen vuosiin merkittävästi.

Valtio ei ole osallistunut, mutta valtio on joutunut esimerkiksi rakentamaan itselleen oman uuden viranomaisverkon, koska Soneran aikanaan rakentama verkko ”yllättäen” siirtyi kaupalliselle toimijalle. Televerkon lisäksi valtio on sijoittanut pääomaa Finavian investointeihin 200 miljoonaa euroa, mikä on hyvä muistaa ministerin siirtyessä selkokieltä imitoivassa puheessaan lentokenttiin.

– Joitakin vuosia sitten yhtiöitettiin Finavia. Finavia omistaa meidän valtion omistamat lentokentät. Valtion lentokenttiä omistava yhtiö Finavia saa tulonsa lentoyhtiöiltä, jotka maksavat maksuja laskeutuessaan kentille. Se saa tuloja siitä myynnistä, jota muutoin ja palveluista, jotka kentällä tapahtuvat. Tällä hetkellä Helsingin-Vantaan [sic] lentoasemalle investoidaan miljardin euron edestä. Sitä investointia ei maksa veronmaksaja, vaan sitä investointia maksaa Pohjoismainen investointipankki, Pohjoismainen, Euroopan investointipankki ja käytännössä [haroo ilmaa vasemmalla kädellään] lentomatkustajat matkus, maksavat siitä osansa, kun lentoyhtiöt kustantavat tämän käytön.

Ja tosiaankin Suomen valtio on pääomittanut Finaviaa investointitarpeen vuoksi 200 miljoonalla eurolla, joskin laina on tarkoitus saada yhtiöltä takaisin. Takaisinmaksu saattaa jopa onnistua, koska ainakin johdannaissekoilun mahdollistama peräti ääretön tappio on ilmeisesti vihdoin saatu torjuttua.

Oliko ministeri Anne Bernerillä siis kovat perustelut yhtiöittämiselle? Ei. Ennemminkin hän yritti puhua tyhjiä sanoja eteensä kuvittelemalleen lapsijoukolle.

Uutista on täsmennetty klo 12.38 sen osalta, kuka omisti Soneran Saksan ilmakauppojen aikaan. Enemmistöomistaja oli vuoden 2001 lopussa Suomen valtio.