Puolueiden mielestä syynä on näkökulmaero
Pari viikkoa sitten julkaistussa ja uutisoidussa tutkimuksessa kerrottiin, että SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjät kannattavat julkisten palveluiden nykyistä laajempaa yksityistämistä huomattavasti laajemmin ja voimakkaammin kuin asioista päättävät SDP:n ja Vasemmistoliiton kuntapäättäjät.
Tulos saatiin emeritusprofessori Tuomo Martikaisen koordinoimassa tutkimusprojektissa.
Vasemmistoliiton äänestäjistä yksityisten tuottajien osallistumista palvelutuotantoon kannatti 77 prosenttia, kun taas puolueen luottamushenkilöistä luku on vain 28 prosenttia. Myös sosialidemokraattien kohdalla ero oli selkeä: äänestäjistä yksityisten tuottajien osallistumista palvelutuotantoon kannatti 83 prosenttia, kun SDP:n kuntapäättäjistä osuus oli vain 53 prosenttia.
Muissa puolueissa äänestäjien ja kuntapäättäjien kannoilla ei ollut merkittävää eroa. Yli kahdeksankymmentä prosenttia kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja kristillisdemokraattien kannattajista ja luottamushenkilöistä kannatti yksityisten palvelutuottajien osallistumista kuntapalvelujen tuottamiseen.
”Tulos ei yllätä”
SDP:n puoluetoimistossa tulos ei hämmästytä.
– Luulen, että luottamushenkilöitä ohjaa jonkinlainen varovaisuusperiaate. Ja se on aika tervettä. Se, mikä näyttää aluksi hyvältä – esimerkiksi että tulee halpa tuottaja kouluruokailuun – saattaa myöhemmin osoittautua monelta osin kalliiksi, SDP:n ohjelmajohtaja Juha Eskelinen pohtii.
Hän huomauttaa, että vastaavia tuloksia on saatu ruotsalaistutkimuksissa.
Vaikka Eskelinen pitää tutkimusta pitävänä, hän huomauttaa, että se on paikoin asenteellinen. Asenteellisuus näkyy hänen mielestään tutkimuksen johtopäätöksissä. Niissä vihjaillaan, että vasemmistopuolueiden piittaamattomuus tai tietämättömyys omien kannattajiensa mielipiteistä ja näkemyksistä voi olla yksi syy vasemmiston heikentyneeseen vaalimenestykseen.
– Hyvinvointivaltiotutkimuksessa kansalaisten näkemykset ovat hyvin voimakkaasti julkista vastuuta ja hyvinvointivaltiota tukevia, ihan 1980-luvulta 2000-luvulle saakka, Eskelinen kuittaa spekulaatiot siitä, ettei julkinen palvelutuotanto ole kansalaista kiinnostava aihepiiri.
Kuntapoliitikot tietävät enemmän
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka ei hänkään ole tutkimustuloksesta yllättynyt.
– Se, että Vasemmistoliiton kannattajat eivät ole jyrkästi kunnallisten palvelujen takana, ei ollut meille yllätys. Tämän tyyppisiä viitteitä on tullut muistakin tutkimuksista. Esimerkiksi kunnallisvaaleja ennen eräässä väestöpohjaisessa tutkimuksessa tämä asia tuli esiin.
Puhakka uskoo näkemyseron johtuvan näkökulmaerosta.
– Tässä oli haastateltu sellaisia kuntapäättäjiä, jotka tuntevat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Silloin päättäjänä ihan pakostakin kasvaa kokonaisnäkemys siitä, millä tavalla palveluja järjestetään. Kuntalaisen näkökulma taas riippuu yksittäisistä palveluista. Hänellä ei ole kokonaisnäkemystä palveluista, vaan liikutaan mielikuvien varassa.
Entisenä mediatutkijana ja toimittajana Puhakka haluaa tuoda esille myös yleisen mielipideilmaston vaikutuksen. Julkisessa keskustelussa palveluiden yksityistäminen tuodaan Puhakan mielestä esille varsin myönteisenä ilmiönä.
– Usein korostetaan yksityisten palveluiden laadukkuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä julkiseen palveluun verrattuna. Keskustelu julkisista palveluista on ollut kapeaa. Kansalaiset katsovat tätä asia yleisen mielipiteen kautta, eivätkä niinkään mieti kokonaisuutta, Puhakka toteaa.
Mitä tutkittiin?
Sami Fredriksonin, Olli Hyvärisen, Mikko Mattilan ja Hanna Wassin tutkimuksessa ”Kilpailuttaminen poliittisena päätöksenä” yhtenä päämääränä oli selvittää, miten samaa mieltä kuntalaiset ja kuntapäättäjät ovat yksityisistä kuntapalveluista.
Sitä mitattiin muun muassa kysymällä neljäportaisella kyselyllä kuntapäättäjiltä ja kuntalaisilta vastaus väittämään: ”Tuleeko markkinoiden eli yksityisten palvelutuottajien voida kotikunnassanne voida osallistua sosiaali-, koulutus-, ja terveyspalveluiden tuottamiseen”. Vastausvaihtoehdot olivat: (1) täysin eri mieltä, (2) osittain eri mieltä, (3) osittain samaa mieltä ja (4) täysin samaa mieltä.
Tutkimukseen oli valikoitu joukko kuntia, joiden tutkijat katsoivat muodostavan edustavan joukon Suomen kuntakentästä. Mielipiteiden yhteneväisyys tutkittiin tilastollisin menetelmin. Vasemmistopuolueiden kannattajien ja luottamushenkilöiden mielipide-eroavaisuus todettiin tilastollisesti merkittäväksi. (UP)
uutiskirje 
