Tulot arvioitu alakanttiin mutta ei tahallisesti
Valtiovarainministeriö sai puhtaat paperit eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämässä tutkimuksessa valtion talousarvioiden verotuloennusteiden paikkansapitävyydestä. Selvityksen mukaan valtiovarainministeriön verotuloennusteet ovat yleensä varovaisia, mutta niihin ei sisälly tarkoituksellista verotulojen aliarviointia.
Raportin johtopäätöksissä todetaan olevan eduskunnan budjettivallan kannalta välttämätöntä, että valtiovarainministeriö kertoo ja dokumentoi avoimesti veroennusteensa perusteet ja siihen sisältyvät riskit.
Kysymys on raportin mukaan muustakin kuin ennusteiden osumatarkkuudesta. Nimittäin ylipäänsä eduskunnan oikeudesta saada tarvitsemansa tiedot, jotta se voi käyttää budjettivaltaansa.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd.) korosti tutkimuksen julkistustilaisuudessa jälkikäteistarkastuksen merkitystä. Jälkikäteen pitää Ahteen mielestä selvittää, ovatko ennusteet pitäneet paikkansa ja jos eivät, niin miksi. Jälkikäteistarkastelussa on hänen mukaansa selvitettävä myös, onko rahat käytetty siihen mihin piti ja onko niillä saavutettu luvattu tulos.
Tutkimuksen tekijöiksi tarkastusvaliokunta valitsi tarjouskilpailun perusteella Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Raija Volkin vetämän tutkijaryhmän.
”Varovaisuusperiaate” ohjaa ennusteita
Selvityksen mukaan verotulot on taipumus ennustaa mieluummin liian pieniksi kuin liian suuriksi. Syyksi arvelleen ekonomistien ammattikunnalle ominaista varovaisuutta, ei tarkoitushakuisuutta.
Tutkimusryhmään kuuluneen professori Kalle Määtän mukaan ”varovaisuusperiaatteella” ei kuitenkaan ole minkäänlaista oikeudellista perustaa. Ennusteita ohjaavat periaatteet ovat täydellisyys, luotettavuus ja tasapaino, jotka nekin ovat Määtän mukaan tulkinnanvaraisia käsitteitä.
Viimeksi kuluneiden yli 30 vuoden jaksolla aliarviointeja on tapahtunut 22 vuotena ja yliarviointeja 10 vuotena.
Verotuotot aliarvioidaan yleensä korkeasuhdanteessa ja yliarvioidaan matalasuhdanteessa. Yliarvioinnit liittyvät useimmiten suhdannekäänteisiin. Suurimmat virheet ennusteissa koskevat suhdanneherkkiä yhteisö- ja pääomaverotuloja.
Keskimääräiset ennusteheitot ovat olleet 0,8 prosenttia toteutuneista verotuotoista, mikä vastaa vuoden 2008 verotuottojen tasolla 300 miljoonaa euroa.
VM:n ennusteet keskitasoa
Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti raportissaan vuodelta 1999 valtiovarainministeriön tuloennusteiden virheisiin ja suhdanne-ennusteiden heikkoon osuvuuteen.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa todetaan valtiovarainministeriön ennustetarkkuuden olevan kotimaista keskitasoa. Ne eivät poikkea muiden ennusteita laativien laitosten vastaavista hyvään eikä huonoon suuntaan.
Valtiovarainministeriön ennusteet kestävät tutkijoiden mukaan myös kansainvälisen vertailun. Siinä ne sijoittuvat hyvään keskikastiin.
Tutkimuksen mukaan valtiovarainministeriön tuloennusteita laativa yksikkö on saanut tehdä työnsä rauhassa ja itsenäisesti ilman hallinnollista tai poliittista ohjausta.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa käydään debattia Bushin hallinnon puuttumisesta ennusteiden laadintaan. USA:n ennusteiden osumatarkkuus onkin rankattu heikoimmaksi kansainvälisessä vertailussa.
Selvitys verotulosennusteiden paikkansapitävyydestä on ensimmäinen eduskunnan tarkastusvaltiokunnan teettämä tutkimus. Seuraavat tutkimukset koskevat harmaata taloutta ja hallinnon alueellistamista.
uutiskirje 
