Kansalaisten suuri enemmistö vastustaa edelleenkin Suomen sotilaallista liittoutumista. Huolimatta ajoittain voimakkaastakin Nato-rummutuksesta kovin suurta muutosta suhtautumisessa ei ole tapahtunut. Tiedot ilmenevät tuoreesta maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) raportista.
Tosin liittoutumattomuuden kannatus on alentunut edellismittauksesta aika paljon eli 69 prosentista 58:aan. Samaan aikaan kuitenkin Nato-jäsenyyden kannattajien määrä on kasvanut vain kaksi prosenttiyksikköä. Huomionarvoista onkin, että epävarmojen osuus oli selvästi kasvanut. Vastanneista edelleenkin 60 prosenttia vastustaa Nato-jäsenyyttä.
MTS:n raportti osoittaa kansalaisten enemmistön suhtautumisen Natoon olevan yhä selvä, vain kokoomuslaiset poikkesivat muiden puolueiden kannattajista. Se antaa selkeän ohjenuoran myös turvallisuuspoliittisen selonteon tekijöille – ja tulevilla hallituksille. Ilman kansan tukea ei päätöksiä Nato-jäsenyydestä tehdä, eikä Nato sen vastaista kansakuntaa edes jäsenekseen huoli.
Tällä kertaa MTS tutki myös rypäleaseisiin liittyvää ajankohtaista kysymystä. Kansa on toista mieltä kuin, mitä hallitus ja presidentti ovat päättäneet. Vain kolmannes kansalaisista tukee maan poliittista johtoa. Yli puolet kansalaisista haluaa Suomen olevan niiden yli sadan maan joukossa, jotka tällä viikolla ovat jo allekirjoittaneet tai ovat kirjoittamassa rypäleaseet kieltävän Oslon sopimuksen. Tilanne ei ole ollenkaan mairitteleva hallituksen kannalta.
Mielenkiintoista ja ehkä osin rypäleaseisiinkin liittyvää on myös se, että kansalaisten into lisätä puolustusmäärärahoja on laskusuunnassa. Kun pari vuotta sitten vielä 44 prosenttia vastaajista olisi halunnut nostaa puolustusmäärärahoja, niin nyt vastaava luku oli tippunut 33 prosenttiin.
Suomen harjoittamalla virallisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on takanaan puoluekannasta riippumatta kansalaisten tuki. Vaikka maailma ympärillämme muuttuu, niin kansa luottaa toteutettuun ulkopolitiikkaan. Tietynlainen jatkuvuus pitää yllä vakautta, mikä jo sinällään lisää turvallisuutta tai ainakin turvallisuuden tunnetta.
Kun kansalaisilta kysyttiin, mistä he ovat eniten huolissaan, niin ympäristön tila maapallolla ja luonnonvarojen käyttö nousivat kärkeen. Huoli Ilmaston lämpenemisestä askarruttaa myös entistä useampien mieltä. Kehitys Venäjällä oli sitä vastoin vähäisempien murheiden joukossa. Mitähän siitä pitäisi ajatella, että kovin vähän huolta kansalaiset kantoivat mielipidemittauksen mukaan Suomen talouden tulevaisuudennäkymistä?
uutiskirje 
