Perussuomalaiset ovat omasta näkökulmastaan perustellusti ylpeilleet puolueensa nuivan maahanmuuttopolitiikan muuttuneen valtavirraksi.
Tuorein esimerkki tästä saatiin tiistaina, kun Maahanmuuttovirasto päivitti Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteeseen perustuvat maalinjaukset. Viraston mukaan ”turvallisuustilanne on viime kuukausina hiljalleen parantunut kaikissa kolmessa maassa, vaikka tietyillä yksittäisillä alueilla tilanne on paikallisesti saattanut välillä huonontuakin. Turvallisuustilanteen paraneminen merkitsee, että myös toissijaisen suojelun perusteella on entistä vaikeampi saada oleskelulupaa”.
Linjaus tarkoittaa sitä, että ”Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan voi tällä hetkellä palata kaikille alueille ilman, että siellä esiintyvät aseelliset selkkaukset sinänsä aiheuttavat vaaraa henkilölle, hänen pelkän läsnäolonsa takia”.
UM varoittaa suomalaisia
Maahanmuuttoviraston näkemys on täydessä ristiriidassa ulkoministeriön suomalaisille antamien matkustussuositusten kanssa.
UM päivitti Afganistanin turvallisuustilanteen 2.5. muun muassa näin: ”Maan sisäinen konfliktitilanne jatkuu, ja terrori-iskujen ja väkivallan uhka on korkea. Pitkään jatkuneiden konfliktien takia Afganistan on yksi maailman miinoitetuimmista maista. Miina- ja muu räjähdevaara on kaikkialla maassa, myös Kabulissa.”
”Turvallisuustilanne Irakissa on hyvin huono varsinkin Niniven, Salaheddinin, Anbarin, Kirkukin ja Diyalan lääneissä, joissa käydään taisteluja ääriryhmien ja turvallisuusjoukkojen välillä. Kansainvälinen liittouma tekee ilmaiskuja ISIL-äärijärjestöä vastaan”, UM varoitti matkustajia 21.4.
Tänään tiistaina Bagdadissa tehtiin kaksi autopommi-iskua. Kuolleita on yli 40 ja haavoittuneita yli 70, poliisi ja sairaalalähteet kertovat.
Myös Somalian turvallisuustilanne on UM:n mukaan huono ja arvaamaton.
”Poliittinen kehitys Somaliassa on haurasta toistakymmentä vuotta jatkuneen sisällissodan ja levottomuuksien jälkeen. Afrikan Unionin rauhanturvaoperaatio käy taisteluita Al-Shabaabia vastaan. Myös Somalian klaanien väliset yhteenotot ovat mahdollisia ja vaikeasti ennakoitavia. Poliisi ja oikeuslaitos toimivat heikosti. Merkittävä osa maan keski- ja eteläosista elää humanitaarisen avun varassa. Länsimaisten avustusjärjestöjen työtä on vaikeutettu ja järjestöjen työntekijät ovat vaarassa.”
”Race to the bottom”
Eilen maanantaina ulkomaalaislaista poistui säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella. Maahanmuuttovirasto on myöntänyt vuosittain muutamia satoja oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella lähinnä Irakista ja Somaliasta tulleille.
Eduskunta päätti asiasta huhtikuussa hallituspuolueiden ja SDP:n äänillä.
Humanitaarinen suojelu oli eiliseen asti oleskeluluvan perusteena, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät ole täyttyneet, mutta hakija ei ole voinut palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
Professori Tuomas Ojanen totesi helmikuussa perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa hallituksen esityksen olevan ”tuore esimerkki nykyään käynnissä olevasta ´race to the bottom` –kisasta, jossa Suomi pyrkii tietoisesti EU- ja kv. velvoitteiden edellyttämälle suojan vähimmäistasolle.”
”Tavoitteenasettelusta ei voi olla ainakaan mitään valtiosääntöoikeudellisesti ylistävää sanottavana vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen lähtökohtien valossa. Näihin lähtökohtiin kuitenkin kuului pyrkimys kv. velvoitteita ja EU:n vähimmäisdirektiivejä parempaan suojaan, mistä juuri humanitaarisen suojelun kategorian omaksuminen oli aikoinaan konkreettinen esimerkki.”
Perussuomalaiset vievät
Mielenkiintoista on, että muuten hallituksen esityksiin äärikriittisesti suhtautuva SDP tukee hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Vasemmistoliitossa ja vihreissä kaikki äänestykseen osallistuneet vastustivat esitystä, SDP:stä sitä kannatti 23 ja vastusti 4.
3. toukokuuta perussuomalaisten aloitteesta käydyssä turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkaa koskevassa keskustelussa kansanedustaja Juho Eerola julisti, että konkreettinen esimerkki suunnanmuutoksesta on joulukuussa laadittu hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma.
– Se toteuttaa käytännössä kaikki ne toimenpiteet, joita olemme aikaisemmin vaatineet. Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat, humanitäärisen suojelun mahdollisuus poistuu, ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturvasta on tulossa vastikkeellista. Perussuomalaisten turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta on tullut Suomen turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkaa.
SDP:stä tuen hallituksen linjalle antoivat puheenjohtaja Antti Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
SDP:n täyskäännöksen kiteytti perussuomalaisten Simon Elo:
– Kyllä silti täytyy ihmetellä sitä linjaa, mikä sosialidemokraateilla oli vielä Urpilaisen kaudella liittyen turvapaikkapolitiikkaan, maahanmuuttoon, ja mikä nyt sitten on Rinteen kaudella. Aivan, kuten edustaja Eerola puheessaan totesi, edustajat Rinne ja Lindtman ovat tulleet perussuomalaisten linjoille. Hyvä niin, mutta ihmettelen sitä suhtautumista, mikä muulla demariryhmällä on hallituksen turvapaikkapolitiikkaa kohtaan. Tytti Tuppurainen on kutsunut Suomen linjaa ”sulkeutuvaksi pimeyden tyyssijaksi”. Edustaja Nasima Razmyar on pitänyt täysin vääränä linjana perheenyhdistämistä, mitä nyt hallitus esittää — täysin ristiriidassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtmanin kanssa. Mikä on demareiden maahanmuuttopoliittinen linja? Tämä on jäänyt ihmisiltä ymmärtämättä. Sen voisitte meille kertoa. Onko tässä tällainen toveri tuuliviiri, joka menee kulloistenkin tuulien mukaan, kääntyy, mihin suuntaan sattuu nyt tuuli viemään? Onko demareilla maahanmuuttopoliittista linjaa?
Niin, onko? Perussuomalaisista on käynnissä voimakas paluumuutto sosialidemokraattien riveihin. Nuivan maahanmuuttopolitiikan myötäilyllä SDP osoittaa heille olevansa myös peruspuolue muutaman naiskansanedustajan pitäessä varovasti humanismin lippua esillä.
uutiskirje 
